Yhteistoiminta
(Pääkirjoitus 95-2)

Monet artikkeleista käsittelevät tiimityötä. Tiimin perusidea lienee kiinteässä yhteistyössä toimiva jollakin tavalla itsenäinen ryhmä. Tiimikäsitteen ongelmana tuntuu kuitenkin olevan se, että määritteli sen miten tahansa, se tarkoittaa aina jotain sellaista, mitä voidaan täsmällisemmin kuvata jollakin muulla sanalla. Projektista tiimin ehkä erottaa tavoitteiden epämääräisyys. Työryhmästä tiimin ehkä erottaa mahdottomuus erottaa lopputulosta yksittäisten jäsenten panos. Jos tiimiä luonnehditaan yritykseksi yrityksen sisällä ollaan lähellä kustannuspaikan käsitettä. Itseasiassa lienee pelkästään semanttinen kysymys miten tiimi eroaa itse ohjautuvasta ryhmästä, jos mitenkään.

Ryhmätyö vakiintui Suomeen englannin teamin vastineena 60-luvulla eräästä tunnetusta komiteamietinnöstä. Sekä tiimi ja työryhmä ovat kuitenkin jääneet elämään suomen kieleen sanoina, joille pyritään löytämään myös erilainen merkitys. Kielitoimiston ideakilpailun teamin käännökseksi voitti työhye.

Erään näkemyksen mukaan ohjelmistotyö on tehotonta niin kauan kuin tekijät nyhertävät yksikseen omissa nurkissaan. Tiimiajattelun tarkoituksena on siirtää ohjelmistotyö käsityöstä verstaaseen; seuraavassa numerossa (3/95) käsittelemme kuinka verstaasta siirrytään tehtaaseen.

Tietojärjestelmien siirtyminen yhteistoiminnalliseen suuntaan näkyy myös tietojärjestelmille asetusta perustavoitteessa. Aluksi tietojärjestelmillä pyrittiin toiminnan tehostamiseen. Vähitellen huomattiin tietojärjestelmillä voitavan saavuttaa myös uusia palveluja. 70-luvun muotitermejä oli MIS (Management Information Systems). MIS:in perusajatuksena lienee ollut tarjota johtajille välineitä, joilla he voisivat seurata mitä heidän johtamissaan organisaatioissa todella tapahtuu. Vaikka MIS julistettiin 80-luvulla kuolleeksi ajatukseksi, lienee monien tietojärjestelmien perimmäisenä tavoitteena ollut kuitenkin johdon tietotarpeiden täyttäminen. Verkoittumisen myötä on MISille syntynyt rinnakkaiskäsite: OIS (Organisation Information System), jonka perusajatuksena on organisaatiosta viestivänä järjestelmänä. Eräs OIS:in ilmentymä on ns. sanottu asianahallintaohjelmistot.

Parantuneet informaationsiirto ja tietokonetuetun kommunikoinnin mahdollisuudet saattavat 80-luvun ennusteen mukaan alkaa vähitellen vaikuttaa myös organisaatioiden rakenteeseen. Viisi vuotta sitten ole muotia puhua informaatiota ylös ja alaspäin organisaatiossa siirtävän keskijohdon katoamisesta. Nyt toimivien sähköpostijärjestelmien ja paikallisverkoihin perustuvien tietopalvelimien yleistyttyä alkaa olla käytännössä mahdollista siirtyä sähköpostijohtamiseen perustuviin mataliin organisaatioihin.

Vasta internet on luonnut maailman laajuisen perusrakenteen ihmisten väliselle organisoimattomalle aika- ja paikka riippumattomalle viestinnälle dynaamisesti syntyvissä ryhmissä. Internettiin syntynyt mail-kulttuuri on unix-pohjaisen mailin teknisestä jälkeenjääneisyydestä huolimatta muuttanut maailmanlaajuista keskustelu- ja yhteistoimintakulttuuria. Lisäksi toimiva joukkotiedotus syntyi internettiin tarpeeksi yksinkertaisen hypertekstidokumentin esitysstandardin käyttöönoton myötä. Itse asiassa maailman laajuiseksi viestintästandardiksi voikin tulla vain se, jonka käyttämiseen tarvittavat ohjelmat ovat ilmaisia. Monet meistä, jotka ovat vuosia opetelleet merkkipohjaisia käyttöliittymiä, kokevat ahaa-elämyksen käyttäessään ensimmäisen kerran hypertekstipohjaista World Wide Webiä (WWW). Tässä se nyt sitten on.

Lauri Laitinen, Systeemityölehden päätoimittaja, Nokia Tutkimuskeskus


Lauri Laitinen lauri.laitinen@research.nokia.fi

Systeemityölehti - PK 95-2 - Yhteistoiminta