Ilmeisesti tätä päämäärää edistämään kuitenkin luotiin aikanaan VTT tiedotteet. VTT tiedotteet ovat johonkin tutkimusprojektiin perustuvia usein tyhjentäviä yleisselvityksiä, hintatilastoja, tulosten julkistuksia jne.
VTT:n toiminnan suuntautumista ovat ainakin viime aikoinaan hallinneet tietynlaiset kauppa- ja teollisuusministeriössä lähtöisin olevat muutaman vuoden muotitermit. 90-luvun alussa avainsanana oli "kansainvälistyminen". Toimintaa ja henkilöstö arvioitiin sen mukaan kuinka hyvin onnistuttiin työntymään mukaan monikansallisiin projekteihin. Valtion rahatilanteen kiristyessä tavoite muuttui lähes päin vastaiseksi. Nyt avainsanaksi tuli tulosjohtamiseen siirtymisen myötä "ulkoiset toimeksiannot" eli kotimaiselle teollisuudelle suoraan tehtävät maksulliset tutkimus-, tuotekehitys- tai suoranaiset ohjelmointiprojektit. Eräät Monialustaisen ohjelmistokehitys - tiedotteen käytännön esimerkkikokemukset ovat juuri näistä projekteista.
Nykyisessa tulosvastuuta korostavassa suuntauksessa VTT tiedotteiden asema on mielenkiintoinen. VTT:n tulisi yhä enenevässä määrin saada tulonsa konsulttiyritysten tapaan ulkoisista toimeksiannoista, ei tiedon suorasta jakamisesta.
VTT tiedotteet voitaneen siten laskea yhä enenevässä määrin samaksi ilmiöksi kuin konsultointiyritysten selkeät, erikoisalaansa ja siten myös konsulttipalveluja ja koulutusta kohtaan mielenkiintoa herättävät kirjat.
Konsultoinnin myyntiin tähtäävässä tulosjohtamisen ilmapiirissä tiedotteille annettiin jopa ohjeita "Tiedotteiden ulkoasua on parannettava ja sisältöä huononnettava" eli "Älä kerro kaikkea, jätä jotain myytäväksikin".
Tätä taustaa vasten tutustuin mielenkiinnolla uusimpaan eli Monialustaiseen ohjelmistokehitykseen. En ilokseni havainnut merkkejä siitä, että näitä yleisohjeita olisi varsinaisesti noudatettu.
Itse asiassa ainoa paikka, jossa olen yleensä nähnyt VTT tiedotteita, on VTT itse. VTT:llä niitä sitten onkin huoneiden nurkissa pahvilaatikoissa odottamassa ottajaansa.
Tämä on sinänsä sääli, koska VTT tiedotteissa vuosittain ilmestynyt hyviä jopa oppikirjaksi sopivia yhteenvetoja mm. asiantuntijajärjestelmistä, tekoälystä, hypermeediasta ohjelmistokehityksessa, multimediasta jne., joita ei ole kukaan ei ole huomannut VTT:n ulkopuolella.
Mieleeni on tullut, ettei tiedotteiden varsinaisena tarkoituksena organisaatiossa olekaan tiedon jakaminen suomalaisiin yrityksiin, vaan hierarkkisessa organisaatiossa osoittaa eri tasoisille johtajille, että tulosta on syntynyt.
Kuvaavaa tilanteelle on, että en edes tätä kirjoittaessani tiedä, mistä VTT tiedotteista saa muuten kuin kysymällä suoraan tekijöiltä (etunimi.sukunimi@vtt.fi).
Vähittäismyynti on delegoitu jollekin atk-piireissä vähän tunnetulle valtiolliselle jakeluorganisaatiolle. Tiedotteiden hinnat ovat kohtuulliset (n. 100 - 200 mk).
Monisalustaisuutta tarkastellaan seuraavista näkökulmista: sovellusliittymät, työvälineiden valintakriteerit, GUI-kehittimet, olio-ohjelmointi, monialustaiset dokumentit.
Lisäksi arvioidaan käytännön kokemusten pohjalta mm. DynaText-hypertekstikehitintä ja VisualWorks Smalltalk-pohjaista visuaalista olio-sovelluskehitintä.
Jäsennyksen lisäksi tiedote antaa hyödyllistä tietoa kehitysvälineiden valintaan. Tiedote sisältää kattavat ominaisuusyhteenvetotaulukot saatavilla olevista graafisista käyttöliittymäkehittimistä (GUI) (28 kpl).
Lisäksi tiedotteessa on taulukoitu monialustaisia tietokantatuotteita (SQL-pohjaisia 16, oliopohjaisia 12), kääntäjiä (16), testausohjelmia (8), versionhallintavälineitä (5) jne. Liitteenä on kattava Aarno Lehtolan erikoisaluiden mukaan ryhmitelty vertailu erillisistä C++ oliokirjastoista.
Osoituksena nykyaikaisesta ajattelusta on, että tiedotteen sisältö toimitetaan paperikopion mukana myös levykkeellä hypertekstidokumenttina Microsoftin Window Help-muodossa. Levyke sisältää myös eräitä monialustaisuuden apuohjelmia.
Lauri Laitinen, SYTYKE ry,
Päätoimittaja,
lauri.laitinen@research.nokia.fi