Systeemityö on kautta aikojen vaatinut tukiorganisaatioita. Yksit-täisillä systeemityöprojekteilla on harvoin aikaa tai resursseja kehittää uusiokäytettäviä yleispäteviä ohjeisto-ja tai uusiokäytettäviä komponentteja. Työkaluissa olevat virheet tai muut erittäin vaikeat ongelmat olisi myös järkevää ratkaista projektien ulkopuo-lella ja saattaa ratkaisut yleiseen tie-toon yli projektirajojen.
Tyypillisesti isoissa organisaati-oissa tukiorganisaatio rakennetaan omaksi tukiyksikökseen. Tällainen järjestely mahdollistaa riittävän mää-rän työaikaa tukitehtävien hoitami-seen. Ongelmaksi muodostuu vieraan-tuminen kiivastahtisestä käytännön projektityöstä. Tarpeet ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa.
TT-Valtionpalvelut Oy on jalkaut-tanut tukiorganisaation tuotantoyksi-köihin. Tukiryhmät ovat välinekoh-taisia ja niiden työt tehdään oman tuotantotyön ohessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen kokemukset ovat pää-asiassa positiivisia. Tarpeita on pys-tytty huomioimaan, mutta samalla keskitetyssä tukiorganisaatiossa hie-man harvinaisempi ajanriittävyyden ongelma on voimistunut.
Tukiryhmätoiminnan keskeisenä ajatuksena on kerätä yhteisten kom-ponenttien tarpeet tuotannosta. Koska uusiokäytettävän komponentin tuot-taminen on moninkertaisesti kalliim-paa kuin yhden projektin tarpeisiin tekeminen, tukiryhmä järjestää kom-ponentin tuottamiseen tarvitavan ra-hoituksen tai neuvottelee kustannus-jaon komponentin todennäköisten tarvitsijoiden kesken.
Jotta komponentti olisi uusiokäy-tettävä, se on suunniteltava sellai-seksi. Tukiryhmät katselmoivatkin projekteja suunnitteluvaiheen alussa. Tuolloin voidaan vielä vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin. Samalla kat-sotaan, löytyykö kirjastoista jo jota-kin valmista projektin käyttöön sopi-vaa. Toinen katselmointipiste on oh-jelmiston valmistuttua. Tuolloin syntyy esimerkkitasoisia osia, jotka eivät täytä uusiokäytettävän komponentin kriteereitä, mutta joilla on arvoa esi-merkkinä tai toteutuspohjana.
Tukiryhmät kirjastoivat kompo-nentit. Tavoitteena on ottaa käyttöön kirjaston käyttöä tukevat apuvälineet kuten dokumentinhallintaväline. Komponenttien käytöstä pidetään kirjaa, jotta voidaan ilmoitta versio-vaihdoksista tai virheistä.
Pelkkä koodi ja komponentit eivät ole kaikki, vaikka ne tekevätkin useat onnellisiksi. Koodin lisäksi paperi on laitettu kiertoon ohjeiden muodossa. C++ tukiryhmän perusohjeistoja ovat C++ uusiokäyttösuunniteluoh-je, C++ tyyliohje ja C++ nimeä-misstandardi. Tällaiset perusohjeistot ovat välttämättömiä, jotta tuotokset olisivat ymmärrettäviä muillekin kuin tekijälle. Erityisesti esimerkkitasoisen koodin osalla ymmärrettävä ja laadu-kas koodi on välttämättömyys.
Malliratkaisut ovat uusi mielen-kiinnon kohde. Tietojärjestelmäpro-jekteissa suunnitellaan suuri määrä käyttökelpoisia ja tehokkaita suunnit-teluratkaisuita. Tällaisen suunnittelu-kokemuksen levittäminen olisi tie-tenkin toivotavaa. Erityisesti välinei-den noviisikäyttäjille yksinkertais-tenkin ratkaisujen suunnittelu on työlästä ja kallista, eikä suunnittelu tai ohjelmointikurssit opeta tällaisia asioita.
Esimerkiksi oliosuunnittelukurs-silla kerrotaan miten mallinnetaan reaalimaailma oliokuvauksiksi, min-kälaisissa vaiheissa projekti etenee ja mitä notaatiota käytetään. Missään ei kuitenkaan kerrota miten jokin tietty tekninen ongelma ratkaistaan. C++ ohjelmointikurssila taas kerrotaan mikä on luokka, olio ja metodi, mutta ei sitä, miten luokkia pitäisi yhdistää tiettyjen teknisten ongelmien ratkai-semiseen.
C++ tukiryhmä onkin ryhtynyt kokoamaan ratkaisumalleja omaksi ohjeekseen. Hieman korkeamman tason uusiokäyttöä, mutta varmasti hyödyllistä.
Syntynyttä tietämystä, tietoa tar-jonnasta ja käytettävissä olevasta tu-kiorganisaatiosta levitetään aktiivisen tiedottamisen avulla. Käytössä on sähköposti, www ja mm. välineen kursseille osallistuminen, jos omaa väkeä on riittävästi läsnä.
Välineiden uusien käyttäjien tar-peet jäävät usein huomiotta välinettä paremmin tuntevien tukiryhmäläisten piirissä. Tämä hidastaa tuottavaan työtahtiin pääsemistä. Toisaalta vai-keitten ongelmien ratkaisut vievät projekteissa eniten aikaa, joten peri-aatteessa ratkaisujen tarjoaminen nii-hin olisi myös erittäin tuottavaa. Jat-kossa sekä noviisien että asiantunti-joiden tarpeet on otettava tasapuoli-semmin huomioon.
Ajanpuutteen ongelma ei varmasti häviä. Omien projektien ohessa tuki-ryhmän työlle ei aina jää aikaa, aina-kin aika ajoin kiire pääsee yllättä-mään. Tähän ratkaisuna on aktivoida ja motivoida enemmän henkilöitä jakamaan tukiryhmän tehtäviä.
Motivointi ja asenteet ovatkin lo-pulta uusiokäytön ja tukiryhmien toiminnan onnistumisen kannalta kaikkein kriittisin tekijä. Työ on tur-haa, jos kukaan ei katso tarvitsevansa tai hyötyvänsä tukitoiminnasta. Uu-siokäyttöä ei synny ilman uusiokäyt-töä. Aktivoitunut ja innostunut asen-ne johtaa uusiokäyttöasioihin panos-tamiseen henkilökohtaisella tasolla, joka puolestaan palvelee ja innostaa uusiokäytöstä jo hyötyviä sekä akti-voi uusia henkilöitä mukaan. Tällai-nen positiivinen kierre on välttämät-tömyys.Nyt kun kohtuullinen perustaso on saavutettu TT-Valtionpalvelut Oy:ssä, tarjolla on keskeisimmät oh-jeet ja kohtuullisen hyvä kirjasto, on pääpaino tiedottamisessa, motivoin-nissa ja aktiivisessa tuen tarjonnassa.
Ari Hirvonen