Neljän vuoden ajan on ollut mahdollista saada ammattikorkeakouluopetusta Suomessa: vuoden 1992 syksyllä käynnistyi koulutus 22 kokeiluluvan saaneessa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulut syntyvät kehittämiskokeilujen kautta eli entisen opistotasoisen koulutuksen tasoa on nostettu tavoitteena kansainvälisesti vertailukelpoinen koulutusverkosto. Useissa Euroopan maissa ammattikorkeakouluilla on vakiintunut asema ja näin on pian Suomessakin. Ammattikorkeakouluissa annetaan korkeakoulutasoista, ammatillisiin valmiuksiin tähtäävää, työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioivaa opetusta. Tyypillisiä piirteitä ja ohjenuoria kehittämistyössä ovat lisäksi mm. joustavuus, valinnaisuus, tulevaisuuden ennakointi, dynaamisuus, opiskelijakeskeisyys, työelämäyhteydet opiskelussa ja koulujen monialaisuus. Monialasuudella tähdätään synergiaetuihin mm. tutkimus- ja kehittämistoiminassa. Ammattikorkeakoulut eroavat tiedekorkeakouluista oleellisimmin siinä, että niissä ei tehdä perustutkimusta, vaan ammattikorkeakoulun kehittämistehtävää palvelevaa sekä työelämää ja työn kehittämistä tukevaa selvitys- ja kehittämistyötä, joka on luonteeltaan käytäntöön soveltavaa.
Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu, Hel-amk, on yksi vuonna 1992 ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän opetuksen aloittaneista opinahjoista. Koulun kokeilulupa vaihtuu vakinaiseksi toimiluvaksi 1.8.1997. Tässä ammattikorkeakoulussa (amkossa) on tarjolla tällä hetkellä kolme koulutusohjelmaa: sihteerityön ja kielten, talouden ja hallinnon sekä tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Vuonna 1997 Hel-amk laajenee Itä-Uudellemaalle - kumppaneina Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon matkailualan oppilaitos. Itä-Uudenmaan yksikössä on talouden ja hallinnon koulutusohjelma ja matkailualan koulutusohjelma, molemmat sekä suomeksi että ruotsiksi. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastaa ATK-instituutti, tuo maan mainio datanomin tutkinnon kehittäjä. Hel-amk:n toiminnan ja kehittämisen kulmakivet ovat hyvät yrityssuhteet, kansainvälinen yhteistyö sekä korkeatasoisen opetuksen tuottaminen eli valtakunnallisena kehittämiskeskuksena toimiminen sekä koulutusaloillaan että pedagogiikassa (opettajakoulutus). ATK-instituutissa - kuten varmasti kaikissa amkoissa - uuden 3,5 -vuotisen tutkinnon suunnittelu ja kehittäminen on ollut melkoinen ponnistus ja täten resursseja on kohdistettu siten, että ne tyydyttävät ensisijassa koulutuksen tarpeita ja tämä on vain tiivistänyt yhteistyötä työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Kehittämis- ja tutkimustoiminnan sekä tietojenkäsittelyn koulutusohjelman koordinaattorina toimii Terttu Honkasaari. Hänen uupumaton, kiistattomaan asiantuntemukseen perustuva ja kannustava ottenesa on mahdollistanut sen valtaisan työn läpiviennin, mikä viime vuosina oppilaitoksessamme on tapahtunut. Jo perinteisesti ATK-instituutti on tunnettu työelämää palvelevasta soveltavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Täällä on tutkittu ja kehitetty tapoja soveltaa teoriaa tietotekniikkaa hyväksikäyttävien organisaatioiden toiminnan kehittämiseksi ja arkipäivän tietojenkäsittelyongelmien ratkaisemiseksi. Vahvoja alueitamme ovat perinteisesti systeemityön menetelmät ja niiden soveltaminen sekä ohjelmoinnin tekniikka (ohjelmistosuunnittelu ja toteutustyö) sekä tiedonhallinta. Tästä kertoo mittava oppikirjatuotantomme, joka käsittää noin 40 teosta.
Jo tietojenkäsittelyn koulutusohjelman suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen sekä oppimiskulttuurin ja opetusmenetelmien kehittäminen on edellyttänyt tutkimustoimintaa. Tuloksena on 3,5 -vuotinen tutkinto: Ensimmäinen vuosi perusopintoja systeemityöstä ja tietotekniikasta, yritystoiminnasta, matematiikasta, viestinnästä, kielistä, jne. Toisena vuonna ammattiopintoja, joista osa on kaikille pakollista, osa ammatilliseen suuntautumiseen perustuvaa. Ammattiopintojen ja nk. syventävien ammattiopintojen välillä on puolen vuoden harjoittelujakso työelämässä tietotekniikan parissa. Syventävät opinnot antavat valmiuksia asiantuntijatehtäviin valitulta alueelta: tietotekniikan hyödyntäminen, systeemityö ja sen menetelmistöt, tiedonhallinta, tietosysteemien toteuttaminen, tietoliikenne. Opiskelija tekee päättötyönsä syventymisalueeltaan.
Koulutusohjelman rakentamisen yhteydessä on opettajien täytynyt tehdä tutkimustyötä, välillä kevyempiä selvityksiä toisinaan taas vaativaa, soveltavaa tutkimusta. Yhteistyötä on tehty ja yhteishakkeisiin osallistuttu, mm. SYTYKKEEN ja SYSTAN työryhmissä on yleensä ATK-instituuttilainen opettaja-asiantuntija mukana. Seuraavassa muutamia esimerkkejä viimeaikaisista työmme tuloksista.
Viime vuosina yhtenä merkittävänä tutkimus- ja kehittämiskohteena ovat olleet graafiset käyttöliittymät. Markku Kuitunen on tutkinut aihetta omiin opetustehtäviinsä liittyen ja koonnut tulokset oppimateriaaleiksemme. Hän on syventynyt käyttöliittymästandardeihin, luonut mallin niiden soveltamiseksi ja pohtinut käytettävyyskysymyksiä sekä ennen kaikkea rakentanut mallia käyttöliittymän kokonaisvaltaiseen, iteratiiviseen suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Yksittäinen väline ja siihen liittyvä tekniikka on vain jäävuoren huipun lumikide prosessissa 'mallintaminen käyttötapauksista tapahtumaohjattuun sovellukseen'.
Myös olioteknologian käyttöönoton alueella on tehty tutkimus- ja kehittämistyötä. Sopivan menetelmän löytäminen - siis sellaisen, joka on opetuksellisesti käyttökelpoinen ja samalla sellainen, että se luontuu taloudellis-hallinnollisten sovellusten mallintamiseen ja jolla on luonteva jatko toteutukseen - on ollut visainen kysymys. Tällaista menetelmää ei uutterasta selvitys- ja tutkimustyöstä huolimatta löydetty ja niin päädyttiin itse kehittämään menetelmä, jossa I. Jacobsonin OOSEa ja J.Rumbaughin et. al. OMT:tä yhdistelemällä saatiin hyvä, tavoitteet täyttävä ratkaisu. Menetelmän pääideologina on ollut Päivi Hietanen, joka edelleen on perehtynyt olio-ohjelmointiin erityisesti C++ -kielen näkökulmasta.
Osoituksena Hietasen Päivin syvällisestä perehtyneisyydestä C++ -ohjelmointiin on kesän aikana ilmestyvä yli 600-sivuinen mammuttiteos. Se on eittämättä perusteellisin ja kattavin suomenkielinen C++ -kieltä olio-ohjelmoinnin välineenä käsittelevä kirja sisältäen noin 350 esimerkkiä ja yli 100 harjoitustehtävää. Lisäksi Päivi kirjoittaa opettajan selkeydellä ja täsmällisyydellä, joten kirja tullee kuulumaan monien ohjelmoijien ja suunnittelijoiden sekä opiskelijoiden työkalupakkiin.
Vuoden toinen ATK-instituuttilainen kirjailija on Arvo Lipitsäinen, jonka ominta aluetta on siirrettävien ohjelmistojen toteuttaminen C-kielellä. Arvo on keskittynyt tutkimuksissaan POSIX-standardiin, sen merkityksen ja käytön selvittämiseen ohjelmistotuotannossa. Keväällä ilmestyneessä yli 200-sivuisessa kirjassaan POSIX-ohjelmointi hän käsittelee mm. prosessien hallintaa, toimintaympäristöä ja niiden välistä tiedonsiirtoa, tiedostojen ja niiden ominaisuuksien käsittelyä, signaaleja, töiden hallintaa ja säikeitä.
Tiedonhallinnan tutkimus-, kehittämis- ja opetustyö on ollut jo vuosia ATK-instituutin vahvoja alueita. Kuluneen kevään aikana Martti Laiho on suunnannut tutkimuksensa ODBC (Open Database Connectivity) -ohjelmointirajapinnan problematiikkaan. ODBC on Microsoftin kehittämä ratkaisu Windows-sovelluksen liittämiseksi lähes mihin tahansa käytettävissä olevaan relaatiotietokantajärjestelmään. de facto standardina ODBC SQL on jopa merkittävämpi kuin virallinen ISO SQL-92 standardi. Keskeinen kysymys on ollut, voiko ODBC:llä ohjelmoida luotettavasti. Nyt Martilla on vastaus tähän kysymykseen ja perustelut vastaukseensa. Tutkimustyönsä tulosten konkretisoimiseksi Martti on laatinut ODBC API (Application Programming Interface) -ohjelmointia havainnollistavan opetusohjelman tietokantaohjelmointikurssiemme käyttöön. Tässä ohjelmassa on toteutettuna (Martin SQL-kirjassaan esittämä) vikasietoisen tapahtumakäsittelyn ohjelmointimalli Visual Basic -ratkaisuna.
Teuvo Leinonen on suunnitellut ja tuottanut oppimateriaalia systeemityön opettamiseen osittain Opetushallituksen rahoittamana. Materiaali tukee opetusta eri tasoilla tavoitteena mm. auttaa opiskelijoita oivaltamaan toiminnan ja tietojen jäsentämisen ja mallintamisen logiikkaa ja harjoittaa muutaman kuvaustyypin käyttötaitoa tässä. Oppimateriaali liittyy keisiin - tapauskuvaukseen - jonka kohdeyrityksenä on Honkasaaren ja Fontellin kirjassaan Tietokeskeisen suunnittelun menetelmiä käyttämä Kurssikeskus Oy. Materiaalia on täydennetty siten, että se tarjoaa apua systeemityön perusteiden opettamiseen ja toisaalta luontevaa siirtymistietä pidemmälle meneviin opintoihin mm. tietovarastoratkaisun toteutukseen ja ohjelmointiin.
Materiaalista on valmiina ja käytännössä kokeiltuna perusosa. Aineistoa on saatavilla ATK-instituutista oppilaitosten käyttöön ei-kaupalliseen koulutustoimintaan. Myös jatkokehittämiseen on runsaasti ideoita ja visioita. On kuitenkin todettu, että useita eri oppilaitoksia palvelevan oppimateriaalin käytännön kehittäminen on liian laaja tehtävä toteutettavaksi yhtenä kehittämishankkeena. Teuvo toivookin yhteistyöstä kiinostuneiden yhteydenottoa: oletko innostunut toimimaan verkostuneessa tiimissä, koekäyttää ja/tai jatkokehittää KK-Systeemiä, ideoida lisää?
Yhteistyöajatuksista ja valmiista oppimateriaalista, jonka työnimenä on siis KK-Systeemi, löytyy kuvaus esimerkiksi internetistä osoitteella http://www.helbp.fi (-> ATK-instituutti -> kehitämme tietojenkäsittelyn opetusta ja oppimateriaalia maassamme -> KK-Systeemi).
Useiden meidän amkojen opettajien arkipäivään kuuluu selvästi työmme vaatiman tutkimustyön lisäksi omien opintojemme täydentäminen tai jatkotutkintojen suorittaminen. Yhtenä esimerkkinä ATK-instituutista on Jaana Ovaska ja hänen Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aikuiskoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon alueelta tänä keväänä hyväksytty pro gradu -tutkielmansa Kvalifikaatiovaatimukset tietosysteemien kehittämistehtävissä - työelämän ja atk-alan ammatillisen koulutuksen näkökulma. Tutkimuksissa selvitettiin kyselyn avulla, mitä tietosysteemien kehittämistehtävissä toimivien atk-ammattilaisten ammattitaitovaatimuksia pidetään tärkeinä. Kohderyhmänä olivat atk-hyväksikäyttäjien ja atk-tuottajien edustajat sekä lisäksi oppilaitosten edustajia datanomin ja amkon tietojenkäsittelyn koulutusta antavista yksiköistä. Tuloksista käy ilmi, että sekä tietosysteemituotantoprosessissa käytettäviä työvälineitä koskevia perustaitoja että sosiaalisia kvalifikaatioita pidetään tärkeinä. Sosiaalisista kvalifikaatioista pidetään tärkeimpinä ryhmätyötaitoja, englannin kieltä, projektityötaitoja, kirjallisen viestinnän taitoja, osallistuvaa suunnittelua ja neuvottelutaitoa. Niitä pidettiin jopa työvälineitä koskevia kvalifikaatioita tärkeämpinä. Tuloksissa näkyi, että oppilaitoksille on jossain määrin vaikeaa tulkita työelämän vaatimuksia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää amkon tietojenkäsittelyn koulutusohjelman kehittämisessä.
Ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän päättötyön läpivientiä ja arviointia ohjaava perusteellinen päättötyöohje on laadittu opettajiemme työryhmässä. Selvityksiä, muualla käytettyjä menettelyjä sekä kunkin koulutusohjelman tuloksia on pohdittu ja arvioitu yhteistyössä koko amkon sekä muutamien ulkopuolisten asiantuntijoiden kesken. Päättötöiden läpivientiin liittyen on lisäksi laadittu kuvausjärjestelmä, joka kattaa tällä hetkellä esitutkimus-, selvitys- ja määritysvaiheessa käytetyt kuvaukset sekä laatukäsikirjan. Kuvausjärjestelmän tuottajina ovat olleet Kirsti Jalasoja ja Hanna Närvänen. Tavoitteena on jatkaa työtä suunnittelun ja toteutuksen osalta. Laatutyötä on tehty Anne Valstan vetämissä opiskelijatyöryhmissä.
Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy 10 opintoviikon laajuinen päättötyö. Työ voi olla luonteeltaan kehittämishanke tai tutkimus. Myös systeemityöhanketyyppisen päättötyön tekijän tulee kuitenkin sisällyttää työhönsä vähintään 2 ov:n tutkielmaluonteinen osuus. Päättötyöt tehdään pääsääntöisesti yritysten tarjoamista kehittämis- ja tutkimusaiheista siten, että työn sisällöllinen ohjaaja on työksiantajan nimeämä asiantuntija. Työprosessin ja tutkielman tekoa ohjaa ja työn arvioi ATK-instituutin nimeämä ohjaaja. Päättötyön arviointiin osallistuu toinenkin henkilö, arvioija. Lisäksi opiskelijat tekevät pienempimuotoista tutkimustyötä mm. 5 ov:n työseminaareissa ja näin opiskelijat pääsevät harjoittelemaan soveltavaa ja tutkivaa kehittämistyötä ohjatusti, mutta itsenäistä työskentelyä ja pitkäjänteisyyttä vaativalla tavalla.
Hel-amkon tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta on valmistunut yli 40 päättötyötä noin puolentoista vuoden aikana. Ensimmäiset opiskelijat ovat siis aloittaneet opintonsa syksyllä -92 ja tutkinnon ohjeellinen pituus on 3,5 vuotta. Tyypillisesti työt ovat yksilötöitä, muutama pari- ja ryhmätyö mahtuu joukkoon. Päättötöiden taso on hyvä, esimerkiksi tuore tilasto huhti- kesäkuulta 1996 kertoo, että arvosanojen keskiarvo oli 3,37/5 ja kiitettäviä töitä (5/5) oli 25 %.
Yksi kevään aikana valmistuneista päättötöistä on Riikka Barhailan visionäärinen tutkimus Tietosysteemien toteutustyö vuonna 2005. Tämä on mielenkiintoinen ja vaativakin, useita ammattilaisia kiinnostava kysymys. Riikka selvittää työssään, millaisia tietosysteemejä tietoyhteiskuntamme tarvitsee noin kymmenen vuoden kuluttua ja miten niitä toteutetaan. Hän työnsä taustalla suorina tietolähteinä on 18 kirjaa, 21 lehtiartikkelia, 3 haastattelua, osallistuminen SYTYKE ry:n Systeemityön murros -työryhmän kokoukseen sekä lisäksi hän mainitsee tutustuneensa 10 kirjaan, 13 lehtiartikkeliin ja 4 internetistä poimittuun artikkeliin siten, että hän on käyttänyt niitä 'materiaalina' muodostaessaan omaa näkemystään tulevaisuuden tietosysteemeistä ja toteutustyöstä. Riikka itse kirjoittaa työnsä taustasta mm. seuraavaa: "Ryhdyin tekemään tätä tutkielmaa mielessäni kysymys: minne tämä maailma on menossa, mitä suuria muutoksia tapahtuu tietosysteemeissä ja miten niitä oikein toteutetaan kymmenen vuoden kuluttua eli minkälaisia visioita aiheesta on ja minkälaisia skenaarioita on asiantuntijoilla sekä minkälainen kuva itselleni tulee aiheeseen perehtymisen jälkeen. Tutkielman keskeisiä kysymyksiä ovat mm. tarvitaanko tulevaisuudessa atk-ihmisiä lainkaan ohjelmoimaan, miten toteutus organisoidaan, ovatko tulevaisuuden systeemit älykkäitä ja itseoppivia, minkälainen tietokantamalli tai -ideologia saa jalansijaa ja syrjäyttääkö jokin uusi malli vanhan, hyväksi koetun, millaisella kielellä tai minkälaisella välineellä tulevaisuudessa ohjelmoidaan, onko maailma täysin verkottunut tulevaisuudessa, tehdäänkö ohjelmointityötä verkossa?"
Ammatti-instituutin esittely, Ammatti-instituutti, Marja Lindroos, Jouko Nuutilainen
Business Environment -rekisterin ja -sovelluksen tuottaminen IVS:ssä sisältäen suosituksen pienen client-server -systeemin rakentamisesta, IVO Voimansiirto Oy, Riikka Koistinen, Mari Korhonen
CS-1 älyverkkoarkkitehtuurin toteuttaminen GSM matkapuhelinjärjestelmään, (engl.), Nokia Telecommunications, Jukka Wallenius. Tutkimus siitä, kuinka CS-1 älyverkkoarkkitehtuuri voidaan toteuttaa GSM-järjestelmään muuttamatta arkkitehtuurin periaatteita merkittävästi.
Elektroninen raha, FD Finassidata Oy, Tommi Alhola. Tutkielmassa selvitetään tärkeimmät elektronisen rahan kehityshankkeet ja niiden ratkaisujen perustoimintaperiaatteet.
Hel-amk:n www-palvelin, Hel-amk, Mika Poutanen
IVOn verkonhallintaympäristö ja hallintajärjestelmä, CarelComp Power Oy, Kadi Myllys
Kunta-alan ammattiliiton KTV ry:n lähiverkkoratkaisu, Helvi Ruotsalainen
Laatujärjestelmän kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö suomalaisissa tietotekniikka-alan palveluyrityksissä,
Hel-amk, Anne Valsta. Kartoitus systeemityöorganisaatioiden laatukulttuurista ja tavasta kehittää laatujärjestelmä.
LAPD-tyyppisten kanavien käyttö tiedonsiirrossa, Nokia Telecommunications, Timo Soininen. Selvitys ja ohjeistus LAPD-tyyppisen D-kanavapalvelun toiminnasta uudessa keskusympäristössä.
Lähiverkon laiterekisteri, Kesko Helsingin lähiverkon laiterekisteri, toteutusvälineiden ja -ympäristöjen tarkastelua (tutkielma), Kesko Oy, Markku Leinonen. Selvitys Keskon Helsingin lähiverkkoympäristön hallintaan toteutettavan informatiivisen laiterekisterin vaihtoehtoisista toteutusvälineistä ja -ympäristöistä.
OVT:n mahdollisuudet hallinnon prosessien tehostamisessa, Janne Metsänoja. Kartoitus mahdollisuuksista hyödyntää organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa hallinnon prosessien tehostamisessa.
Pankkitietokannan historointi Oracle-ympäristössä, Vaatimusmäärittely ja arkkitehtuurisuunnitelma historiaansiirtojärjestelmälle (tutkielma), Mitro Kivinen. Määritys ja suunnitelma systeemistä, jolla voidaan turvallisesti ja tehokkaasti siirtää pankin tapahtumatietokannasta vanhentuneita tapahtumia historiatietokantaan.
PLI FOR ADMVS - Workbench:n käyttöönotto, Ympäristön vaikutukset ADMVS for PLI -ohjelmiston käyttöönottoon . (tutkielma), Oy Tietokonepalvelu, Tomi Laakkonen. Tutkimus ADMVS for PLI Workbench-ohjelmistosta ja sen soveltuvuudesta sovelluskehitykseen Tietokonepalvelussa.
Taloushallinnon tietojärjestelmän valinta - Valintakriteerit järjestelmähankkeessa, Isko Oy, Outi Tikkala. Työssä määritellään järjestelmävalinnassa käytettävät valintakriteerit, jotka pohjautuvat tietosysteemille asetettuihin vaatimuksiin sekä yleisiin tietosysteemejä koskeviin valintakriteereihin. Näiden valintakriteerien avulla valittiin tarkoituksenmukaisin systeemi.
Tapahtuma- ja eräajo-ohjelmien yhdistäminen opintotuen maksutietojen muodostuksessa, Kansaneläkelaitos, Eero-Pekka Rihtniemi. Selvitys uuden käyttöönotettavan opintotuen maksutietojen muodostuksen atk-systeemin rakenteesta sekä tapahtuma- ja eräajoympäristössä käytettävien yhteisten PL/I-kielisten ohjelmakoodiosien käytöstä.
Työasemassa toimivan Timer-ohjelmiston siirto etätyöjärjestelmään, Neste, Mari Virtanen
Varastonhallinnan ja myynnin järjestelmien kehitys, Huonekaluliike Vieremö Oy, Kati Karlsson. Varastonvalvonnan parametritietojen ylläpito, Tietotekniikka ABB Industry Oy:n ACS600-taajuusmuuttajan testauksessa (tutkielma), ABB Industry Oy, Maija Lauronen. Tutkielma yleisistä tuotantoautomaation ja kappaletavaratuotannon testaukselle asetetuista vaatimuksista sekä kuinka tietotekniikan keinoin nämä vaatimukset voidaan täyttää.
Windowsin optimointi, Thomesto Oy, Kari Pesonen. Selvitys luotettavuudeltaan optimoidusta Windows-ympäristöstä, joka sisältää työaseman verkko-asetukset, AS/400-yhteyden, DOS-käyttöjärjestelmän ja Windows 3.1 -asetukset.
World Wide Wings, WWW-palvelin, Finnair Oy, Mika Rosslyn. Yritysmaailman varautuminen vuosituhannen vaihtumiseen, Hel-amk, Eija Isaksson.
Suomessa on kaikkiaan 12 ammattikorkeakoulua - vakinaistettua tai väliaikaista - joissa on tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Koulut ovat:
· Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu
· Jyväskylän ammattikorkeakoulu
· Kajaanin ammattikorkeakoulu
· Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
· Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
· Mikkelin ammattikorkeakoulu
· Oulun seudun ammattikorkeakoulu
· Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
· Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
· Satakunnan ammattikorkeakoulu
· Tampereen ammattikorkeakoulu
· Vaasan ammattikorkeakoulu
Laboratorion laskentasovelluksen kehittämisprojekti , Annikki Hyppönen
Tietotekniikan koulutuksen suunnittelu , Pekka Kauppinen
Keski-Suomen Valo Oy:n atk-ympäristö ja sen kehittäminen, Eija Kuusinen ja Tiina Suominen
Sovelluskehittimen valinta pienyrityksessä, Antti Lehtinen
Strategiapelin käyttöliittymä, Jari Nevalainen
World Wide Web - palvelinjärjestelmän rakentaminen Jyväskylän palvelualojen ammattikorkeakoululle, Veli-Matti Saarinen
Lisäksi paraikaa työn alla on ainakin Multimediasovelluksen laatiminen Kaarinen kunnalle.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta Jyrki Kankkunen kertoo seuraavaa:
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on systeemityötä toteutettu käytännön tasolla Tietojärjestelmän rakentaminen kurssilla. Kuluvana vuonna kurssilla on toteutettu ison paikallisen yrityksen tietojärjestelmien yleismäärittelyt ja järjestelmäkuvaukset. Projektityöhön ovat osallistunut talouden ja hallinnon ja tietojenkäsittelyn opiskelijat viimeisiltä vuosikursseilta. Yhtiö ei halua nimeään julkisuuteen, koska se katsoo uuden järjestelmäideansa olevan itselleen oleellinen kilpailuetu. Yhtiö on monitoimialayritys, jonka laskentajärjestelmät on saatava paremmin palvelemaan myös keskushallintoa. Nyt kullakin toimialalla on itsenäiset järjestelmät, joista seurantatiedon koonti on vaikeaa.
Uuden järjestelmän suurin etu on eri toimialojen tietovirtojen kulun yhdenmukaistaminen keskushallinnon tarpeita vastaavaksi, kuitenkaan unohtamatta yksittäisen toimialan tarpeita. Lisäksi toimintojen kuvauksia tullaan käyttämään yhtiön laatujärjestelmän rakentamisessa.
Ammattikorkeakoulumme on murroksen edessä myös tietojenkäsittelyn koulutuksen osalta. V. 1996 uusia opiskelijoita otetaan informaatiotekniikan koulutusohjelmaan, johon siirtyvät perinteiset tietojenkäsittelyn opinnot yhdessä sähkötekniikan kanssa. Uudessa koulutusohjelmassa suuntautumisvaihtoehtoina ovat automaatio, elektroniikka/tietoliikenne ja ohjelmistotuotanto. Ohjelmistotuotannon alla tarjotaan kaksi rinnakkaista kurssivaihtoehtokokonaisuutta. Toinen painottuu laiteläheiseen ohjelmointiin ja toinen systeemisuunnitteluun ja taloushallinnon sovelluksiin. Vuosittain koulutusohjelmaan otetaan 80 opiskelijaa.
Jyrki Kankkunen