Ohjelmistotuotannon opetus ja tutkimus Joensuun yliopistossa

Martti Penttonen, Raimo Rask, Jorma Sajaniemi,
Joensuun yliopisto,
Tietojenkäsittelytieteen laitos
PL 111, 80101 Joensuu

Joensuun yliopiston tieto-jenkäsittelytieteen laitoksella yksi keskeisistä opetuksen ja tutkimuk-sen suuntauksista kohdistuu oh-jelmistotuotantoon (software engi-neering). Opetuksessa ohjelmisto-tuotanto on otettu huomioon eril-lisen ohjelmistotuotannon linjan muodossa. Ohjelmistotuotannon tutkimus puolestaan jakautuu kolmeen alueeseen: (1) mallintaminen ja mittaus, (2) käyttöliittymät ja (3) dokumento-inti.

Ohjelmistotuotannon linja

Ohjelmistotuotannon linja kou-luttaa systeemityön ammattilaisia. Keskeisenä tavoitteena on tietojär-jestelmän rakentaminen ottaen eri-tyisesti huomioon laatuvaatimukset ja modernit menetelmät ja -välineet.

Teoriaopetukseen on harjoitustöiden lisäksi liitetty yliopiston ulkopuolelle tehtävä projektityö sekä kahdessa jaksossa tapahtuva työharjoittelu ohjelmistotuotantoa harjoittavissa yrityksissä. Tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia ja samalla turvata tutkinnon loppuunsuorit-taminen. Myös kesken opintojaan työelämään siirtyneillä on mahdollisuus hyväksikäyttää työkokemustaan tutkintovaatimusten mukaisesti.

Käytännönläheisyydestä huolimatta ohjelmistotuotannon linja liittyy laitoksen tutkimukseen, erityisesti valinnaisten kurssien osalta. Näin ollen opiskelijalla on mahdollisuus soveltaa tutkimustietoa siirt-yessään työelämään tai jatkaa opintojaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon.

Mallintaminen ja mittaus

Mallintamisen ja mittauksen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ohjelmistotuotannon laadun parantaminen. Tähän pyritään kehittämällä yleistä laatukehikkoa tukevaa välineistöä ohjelmistotuotteen ja ohjelmisto-prosessin hallitsemiseksi.

Mallintaminen ja mittaus koostuu seuraavista toisiinsa liittyvistä osista: yleisen tuotemittarivälineen määrittely ja toteuttaminen, menetelmien automatisointi, kuvausten generointi sovelluskehittimille, toimintopisteanalyysin automatisointi, objektiläheisen kuvauksen mittaaminen, ohjelmistoprojektin työn suunnittelu ja -seuranta, kustannusten estimointi ja analysointi neuroverkon avulla, sekä laadun seuranta ja analysointi.

Kehitettyjen prototyyppiapuvälineiden avulla voidaan mallintaa ja automatisoida menetelmiä, muunnoksia tuotettujen kuvausten välillä, tuotemittareita mallinnettuihin kuvauksiin sekä mitata tuotteiden/prosessin laatua ja estimoida työmäärää.

Mallintaminen ja mittauksen
Opetus:
-systeeminsuunnittelu
-systemoinnin menetelmät
Tutkimusaiheita:
- yleisen tuotemittarivälineen määrittely ja toteuttaminen
- kustannusten estimointi ja analysointi
- laadun seuranta ja analysointi
- neuroverkot

Yhteyshenkilöt:
Juha Hakkarainen, (973)1513108, jhakka@cs.joensuu.fi
Jari Kyngäs, (973)151313108, jkyngas@cs.joensuu.fi
Petteri Laamanen,(973)1513106, laamane@cs.joensuu.fi Raimo
Rask, (973)1513100, rask@cs.joensuu.fi

Käyttöliittymät

Käyttöliittymät ovat olleet tutki-muksen ja opetuksen kohteena Joensuun yliopistossa jo noin kymmenen vuoden ajan. Erityisen painokkaasti on esillä ollut ihmisen kognitiivisten ominaisuuksien huo-mioiminen käyttöliittymien suunnittelussa ja arvioinnissa. Laitos onkin harrastanut tiivistä tut-kimusyhteis-työtä kognitiivisen psykologian edustajien kanssa, jonka seurauksena laitokselle on kertynyt merkittävää monitieteistä osaamista ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta ja sen hallit-semisesta.

Tutkimustyön yhtenä kohteena on ollut käyttöliittymien arviointi-menetelmien kehittäminen. Tämän tuloksena on mm. syntynyt myös peruskäyttäjien itsensä sovellet-tavissa oleva käytettävyyden arviointimenetelmä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi valittaessa oh-jelmistoa useista tarjolla olevista valmiista tuotteista. Marjalan asuntomessuilla puolestaan kehitettiin menetelmiä, joiden avulla voidaan selvittää kuluttajasovellusten käytettävyyttä laajojen massatapahtu-mien yhteydessä.

Käyttöliittymien kehittämiseen liittyy tietenkin myös niiden toteuttaminen. Aiheeseen liittyvä opetus onkin kaksivaiheinen: ensin perehdytään käyttöliittymien suunnitteluun ja sitten niiden toteuttamiseen moderneilla ohjelmistovälineillä. Asian jakaminen eri kursseille tekee mahdolliseksi riit-tävän laajan materiaalin käsit-telemisen ja antaa samalla opiskeli-joille mahdollisuuden halutessaan keskittyä käyttöliittymien tekniseen toteuttamiseen tai kognitiiviset seikat huomioivaan ihmisläheiseen suunnitteluun ja arviointiin.

Käyttöliittymät
Opetus:
- käyttöliittymien suunnittelu ja evaluointi
- graafinen ja audiosuunnittelu
- graafisten käyttöliittymien toteutus
- ohjelmointiympäristöjen arviointi ja kehittäminen
Tutkimusaiheita:
- käytettävyyden arviointimenetelmät
- taulukkolaskennan apuvälineet ja uudet lähestymistavat
- kognitiivinen ergonomia
- loppukäyttäjäohjelmointi

Yhteyshenkilöt:
Jorma Sajaniemi, (973)1513101, saja@cs.joensuu.fi
Markku Tukiainen, (973)1513119, mtuki@cs.joensuu.fi

Dokumentointi

Tekstin rakenteinen esittäminen (esimerkiksi SGML ja HTML) on yleistyessään tehnyt mahdolliseksi aivan uudenlaisia tapoja hyödyntää olemassaolevia tekstejä ja tekstitie-tokantoja. Näiden avulla tekstien muokkaaminen, muotoileminen ja muodostaminen vaikka relaatiotie-tokannasta ovat saaneet uusia ulot-tuvuuksia. Tällaisten hallitseminen edellyttää kuitenkin kykyä soveltaa rakenteista tekstiä monimutkaisiin ympäristöihin ja vaatimuksiin sekä taitoa käyttää erilaisia menetelmiä ja ohjelmistoja ratkaisujen käytän-nölliseksi toteuttamiseksi.

Rakenteisten tekstien hallintaa koskevan tutkimustyön seuraukse-nalaitokselle on kertynyt huomat-tavaa asiantuntemusta dokumentti-tuotannon ja teknisten dokumenttien hallinnan alueilla. Esimerkiksi ohjelmistotuotannon kannalta on keskeisen tärkeää pystyä hoitamaan ohjelmistodokumenttien jäljitettävyys myös silloin, kun dokumenteista tuotetaan jatkuvasti uusia versioita ja kun osa näistä liittyy vain tiettyihin konfiguraatioihin. Tämän alan tutkimus tuottaa oh-jelmistoprojekteissa suoraan sovel-lettavissa olevaa tietoa.

Dokumentointi:
Opetus:
:- tietojärjestelmien dokumentoiminen
Tutkimusaiheita:
- teknisten dokumenttien hallinta
- SGML:n soveltaminen dokumenttituotannossa

Yhteyshenkilöt:
Martti Penttonen, (973)1513105, penttonen@cs.joensuu.fi
Jorma Sajaniemi, (973)1513101, saja@cs.joensuu.fi