Anitta Merilä, TT Tieto Oy
Kaikki tässä esitetyt asiat pohjautuvat kyselyn vastauksiin eikä niitä suoraan voi yleistää. Vastaukset on analysoitu laskemalla yhteen samat vastaukset kunkin kysymyksen kohdalla ja katsomalla, mikä on niiden prosenttiosuus kaikista kysymyksen vastauksista. Esimerkiksi nykytilanteen aktiivikäyttäjien osuus käyttöliittymä-kohdassa on saatu laskemalla, mikä on käyttöliittymän nykytilan kohdalla kolmosen (=aktiivi-käytössä) vastanneiden prosenttiosuus kaikista nykytilan käyttöliittymä-vastauksista. Ennuste- ja toivetulevaisuuden kohdalla on vastaavasti laskettu aktiivikäyttäjien osuus ennuste- ja toivevastauksista. Ennakoitua muutosta kuvattaessa on lisäksi käytetty kokeilu- ja alkuvaihe- sekä käyttö vähenemässä ja luovuttu-vastauksia.
Tällä hetkellä aktiivisessa käytössä ovat merkki-/lomakepohjaiset käyttöliittymät, relaatiotietokanta ja keskuskonesovellukset. Näin kertovat kyselyn vastaajat. Neljännes on luopunut rivipohjaisen käyttöliittymän käytöstä sekä hierarkisesta tiedonhallinta-järjestelmästä.
Noin puolessa vastaajien kohdeyrityksistä on käytössä graafisella käyttöliittymällä varustetut client/server-sovellukset. Toisella puolella niiden käyttö on kokeiluvaiheessa. Hypertekstin käyttöä kertoo kokeilevansa noin puolet vastaajista.
Suunnittelija toimii järjestelmän määrittelijänä, suunnittelijana ja toteuttajana. Lähes 30 %:llä yrityksistä on vähenemässä suunnittelijan rooli päättäjänä, 60 %:lla tämä on vielä vallitseva käytäntö.
Rakentamismalleista aktiivisimmassa käytössä on vesiputousmalli. Viidennes vastaajista on kylläkin luopumassa tai jo luopunut siitä. Noin puolet vastaajista kertoo spiraalimallin käytön olevan kokeiluvaiheessa. Eniten käytetään toimintokeskeistä menetelmää, mutta myös tietokeskeinen menetelmä on aktiivisessa käytössä. Oliokeskeistä menetelmää kokeilee yli puolet vastaajista.
Kehittäminen tapahtuu nykyjärjestelmiä ylläpitämällä. Valmisohjelmistojen ja luokkakirjastojen käyttö on selvitys- ja kokeiluvaihessa lähes puolella vastaajista.
Työskentelytapana on projektityö ja se tulee jatkumaan. Lisäksi tiimityö on alku- ja kokeiluvaiheessa. Määrittelyn ja suunnittelun tulokset kuvataan sanallisessa muodossa, mutta myös kaavioita käytetään. Case-ohjelmiston käyttö järjestelmän suunnittelussa on kokeiluvaiheessa, samoin olio-ohjelmointiympäristö. Lähes puolessa vastauksista ilmenee, että valmisohjelmistojen ja luokkakirjastojen käyttöä ollaan selvittämässä tai aloittelemassa ja kokeilemassa.
Kolmannes vastaajista käyttää systeemityössä aktiivisesti standardisoituja työtapoja. Niiden käyttöä on aloittamassa ja kokeilemassa yli puolet. Prosessikeskeisen menetelmän käyttöä on aloittamassa yli 70% vastaajista.
Lähes 90 % kyselyn vastaajista arvioi, että vuonna 2000 systeemityö on projektityötä. Työskentelytapana käytetään monien mielestä myös tiimityötä. Vain alle viidennes ennustaa etätyön olevan aktiivisesti käytössä, sen sijaan 2/3 vastaajista ennustaa sen olevan kokeiluvaiheessa.
Tehtävät järjestelmät ovat graafisella käyttöliittymällä varustettuja client/server-järjestelmiä. Yli 80 % vastaajista ennustaa graafisen käyttöliittymän olevan aktiivikäytössä viiden vuoden kuluttua. Kolmannes arvioi käytettävän myös merkki-/lomakepohjaista käyttöliittymää. Lisäksi hypertekstin aktiivikäyttöä ennustaa kolmannes vastaajista ja multimedian viidennes.
Atk-asiantuntija toimii järjestelmän määrittelijänä, suunnittelijana ja toteuttajana ja käyttäjä tiedonantajana. Atk-suunnittelijan roolina on lisäksi toimia ideoijana, neuvonantajana ja asiantuntijana. Käyttäjän roolina on tiedonantajan lisäksi olla ideoija ja päättäjä.
Suunnittelijalta vaaditaan projektityötaitoa
sekä yhteistyö- ja ihmissuhdetaitoja. Tietotekniikan
hyvän osaamisen rinnalla myös kohdealueen ja toimialan
tuntemus on tärkeää. Suunnittelija tarvitsee myös
esitystaitoja ja taloudellisten realiteettien hallinnan osaamista
nykyistä enemmän. Näitä kaikkia ominaisuuksia
arvioidaan suunnittelijan tarvitsevan tulevaisuudessa yli 50%:ssa
vastauksista.
Yli puolet vastaajista ennustaa, että tietojärjestelmien
rakentamismallina käytetään spiraalimallia. Käytössä
olevat menetelmät ovat joko tieto- tai toimintokeskeisiä.
Määrittelyn työtapana ovat kaaviotekniikat, mutta myös sanalliset kuvaukset. Työskentelyssä hyödynnetään seinätaulutekniikkaa.
Järjestelmien kehittäminen tapahtuu ennusteen mukaan sovelluskehitintä käyttäen. Case-ohjelmiston käytön ennustetaan lisääntyvän. Runsas 1/3 käyttää niitä jo suunnittelun apuvälineenä.
Tietokantaratkaisuna on relaatiotietokanta. Muiden tietokantaratkaisujen ennustetut osuudet näkyvät kuvasta.
Tietojärjestelmiä kehitetään
nykyjärjestelmiä ylläpitämällä,
ja myös valmisohjelmistojen käyttö on aktiivista.
Erityisiä päättelymenetelmiä ei käytetä.
Työskentelyn ja tulosten laatu varmistetaan käyttämällä standardisoituja työtapoja.
Nykyisin vielä aktiivikäytössä olevista merkki-/lomakepohjaisista käyttöliittymistä on luovuttu tai käyttö on vahvasti laskenut vuonna 2000. Graafiset käyttöliittymät ovat tulleet tilalle. Hypertekstiä ja multimediaa arvioi käytettävän aktiivisesti vuonna 2000 alle kolmannes vastaajista. Vastaajat ennustavat niiden käytön olevan vasta alku- ja kokeiluvaiheessa.
Keskuskonesovelluksien käyttö on vähenevää.
Yli puolet vastaajista arvioi, että valmisohjelmistoja käytetään
aktiivisesti vuonna 2000.
Rakentamismalleista vesiputousmallin käyttö on tulevaisuudessa vähenemässä ja spiraalimallin käyttö lisääntyy.
Standardisoidut työtavat tulevat aktiiviseen käyttöön. Sen sijaan kypsyysmallin soveltamisen ennustetaan olevan alkuvaiheessa vielä viiden vuoden kuluttua.
Etätyön kokeilukäytön ennustetaan
lisääntyvän nykyisestään, mutta aktiivikäytössä
se ei tule olemaan vuonna 2000.
Työskentelytavaksi tulee tiimityö. Tämä lisää suunnittelijan ammattitaitovaatimuksia nykyisestä. Yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot tulevat tärkeiksi, samoin esitystaito. Myös kohdealueen/toimialan tuntemusta edellytetään nykyistä enemmän.
CASE-välineiden käyttö on vielä alku- ja kokeiluvaiheessa. Myös olioperusteisten järjestelmien teko sovelluskehittimellä ei ole yltänyt alkuvaihetta pidemmälle. Luokkakirjastojenkin käyttö on alkuvaiheessaan.
Toivotuin tulevaisuudenkuva, jota haluaisi yli 80 % vastaajista, on seuraava:
Yli 60 % vastaajista toivoo seuraavia asioita:
Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisen toivotaan perustuvan tietojärjestelmäarkkitehtuuriin. Systeemityön lähtökohtana on liiketoimintaprosessien mallinnus. Kehittämisessä käytetään valmisohjelmistoja ja luokkakirjastoja. Teknologiaratkaisuna on hajautettu prosessointi. Toivottu tietokantaratkaisu on relaatiotiedonhallintajärjestelmä. Käyttöliittymissä toivottaisiin käytettävän hypertekstiä.
Seuraavissa kohdin vastaajat ennustavat, että asia ei ole aktiivikäytössä, vaikka niin toivottaisiin olevan:
Seuraavia asioita ennustetaan käytettävän enemmän kuin toivottaisiin: