Tarja Kuosa, Tampereen yliopisto

Ajatus työryhmästä, joka paneutuisi systeemityöhön odotettavissa oleviin muutoksiin, lähti liikkeelle SYTYKE:n hallituksen jäsenten kiinnostuksesta aiheeseen ja CASE-kerhosta. CASE-kerhon toiminnan tavoitteena oli ollut systeemityön apuvälineiden käyttökokemusten vaihtaminen ja uutuustietojen levittäminen. Kerholaiset havaitsivat, että systeemityössä tapahtuvat muutokset eivät rajoitu vain CASE-välineiden muuttumiseen, vaan käytetyt menetelmät ja koko työskentelytapa näyttää olevan muuttumassa.

Systeemityön murros -työryhmään alettiin kerätä aiheesta kiinnostuneita syksyllä 1994 ja työryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli tammikuussa 1995. Aluksi ryhmässä oli kuusi jäsentä, mutta jäsenmäärä kasvoi vähitellen. Jäsenet ja heidän osallistuminen Systeemityön murros -ryhmän työskentelyyn on esitetty taulukossa 1.

Tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena ei ole ennustaa, millainen tulevaisuus tulee olemaan - sehän on mahdotonta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä arvioida vaihtoehtojen toteutumistodennäköisyyksiä ja haluttavuuksia. [Niiniluoto, 1993]. Murros-työryhmän keskeisimmäksi tehtäväksi otimme selvittää, millaista systeemityö saattaa olla lähitulevaisuudessa. Lisäksi pyrimme ottamaan huomioon, millaisia toteutumismahdollisuuksia vaihtoehdoilla on ja ovatko ne toivottavia. Lukuisista mahdollisista tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä (joita on esitelty esimerkiksi Vapaavuoren kirjassa [1993]) valitsimme tulevaisuustaulukon käytön ja tulevaisuusvisioiden muodostamisen sekä asiantuntijatiedon keräämisen jäsenkyselyllä. Työryhmän työskentelyn vaiheistus ja eteneminen on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Työryhmätyöskentelyn eteneminen

Ensimmäisenä vaiheena kartoitimme työryhmän käsityksiä systeemityön tulevaisuudesta. Siinä käytimme tulevaisuustaulukkoa, joka on taulukkomuotoinen kokoelma sanallisesti määriteltyjä tulevaisuustiloja [Seppälä 1993]. Sen käytön etuna oli havainnollisuus: saman ominaisuuden vaihtoehtoiset arvot saatiin selkeästi esille. Tulevaisuustaulukon teossa käytimme aivoriihiperiaatetta: kukin ryhmäläinen ilmoitti mahdollisia systeemityön muutoskohteita. Tulevaisuustaulukon teon tarkoituksena oli jäsentää, mitä kaikkia osa-alueita kuuluu systeemityön tekemiseen ja mitkä asiat ovat ryhmäläisten mielestä oleellisia tällä laajalla alueella. Tämän vaiheen tavoitteena oli kerätä pohjaa, minkä asioiden muuttuminen vaikuttaa tulevaisuuden systeemityötavan muotoutumiseen.

Toisena vaiheena teimme jäsenkyselyn. Sen teon tavoitteena oli saada selville tietoja systeemityön tekemisen nykytavoista laajemmin kuin pelkän työryhmämme piirissä. Lisäksi halusimme ammattilaisten käsityksiä ja toiveita systeemityön tulevaisuudesta. Kyselylomake muotoiltiin tulevaisuustaulukon perusteella laivaristeilyllä 29.-30.4.1995. Lomake oli kaikkien sytykeläisten vastattavissa Systeemityö-lehdessä 2/95 ja lisäksi se lähetettiin valikoidulle joukolle jäsenistä syksyllä 1995. Kyselyn tuloksien analysointia teimme yksin tai pareittain loppuvuonna 1995 ja alkuvuonna 1996.

Kolmantena vaiheena loimme muutaman vaihtoehtoisen tulevaisuusvision tai skenaarion, joka tarkoittaa ajallisesti peräkkäisten tulevaisuuskuvien sarjaa [Seppälä 1993]. Skenaarionimityksen hyvä puoli on, että siihen sisältyy ajatus esitetyn kuvan kokonaisvaltaisuudesta [Meristö 1991 s. 42]. Esitettyjen visioiden tarkoitus ei ole ennustaa, millainen tulevaisuus on, vaan hahmottaa vaihtoehtoisia, mahdollisia tapoja tehdä systeemityötä. Luomamme vaihtoehdot pyrkivät konkretisoimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja. Visioiden esittämisellä pyrimme antamaan systeemityöstä konkreettisia kuvia, joihin systeemityön parissa työskentelevät henkilöt voivat suhteuttaa omia tulevaisuuskäsityksiä ja -toiveita sekä aloittaa toiminnan paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Tulevaisuusvisiot luotiin pienryhmätyöskentelynä visiointiristeilyllä 20.4.1996. Ryhmäjako näkyy taulukossa 1.

Jokaisessa vaiheessa työryhmän työskentelyyn kuului yhteisiä palavereja ja ryhmäläisten yksin tekemiä työpapereita. Yhteispalaverit olivat pitkiä; etukäteen ilmoitettu aika yleensä ylitettiin ja pidemmän työrauhan saamiseksi pidimme kaksi työristeilyä. Palavereihin sisältyi vilkasta, erilaisia näkemyksiä esiintuovaa keskustelua. Ne olivat hyvin antoisia. Lisäksi ryhmäläiset tekivät työpapereita, joiden avulla kirjoittajat välittivät omia tietojaan ja kokemuksiaan sekä tekemiensä analyysien tuloksia muille ryhmäläisille. Toimintani ryhmän vetäjänä oli toisaalta työskentelyyn osallistumistani yhtenä tasavertaisena ryhmän jäsenenä ja toisaalta vastasin työskentelyn menetelmällisestä puolesta, kokonaisuuden hallinnasta ja työn etenemisestä.

Alunperin tavoitteenamme oli julkasta työskentelymme tulokset erillisenä raporttina. Keväällä 1996 päätimme tuoda ne jokaisen sytykeläisten luettavaksi julkaisemalla kaikki tulokset Systeemityö-lehden artikkeleina. Toivomme saavamme muilta sytykeläisiltä kommentteja tekemästämme työstä. Systeemityötapojen muuttuminen ja tilanteen kehittyminen lähitulevaisuudessa kiinnostaa meitä edelleenkin.

Taulukko 1: Työryhmän osallistujat vaiheittain

Työvaiheet Osallistujat	Tulevaisuus-taulukko	Jäsenkysely	Visiointi
Tuija Helokunnas Nokia Telecommunications Oy, New Radio Systems, PL 300, 00045 Nokia Group puh. 09 - 5112 69199, fax 09 - 5112 69203 e-mail: tuija.helokunnas@ntc.nokia.com	ideointi	suunnittelu analysointi	uhkatulevaisuus
Markku Hämäläinen Datamar Oy, PL 151, 15111 Lahti, puh. 03 - 811 511, fax. 03 - 811 5300 e-mail: markku.hamalainen@datamar.fi		analysointi	globaali verkko
Tarja Kuosa Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelyopin laitos PL 607, 33101 Tampere, puh 03 - 215 6028 e-mail tarja@cs.uta.fi	ryhmän vetäjä ideointi	ryhmän vetäjä suunnittelu analysointi	ryhmän vetäjä, suuret järjestelmät
Anneli Laitinen Alko-yhtiöt Oy, PL 350, 00101 Helsinki puh. 09 - 133 2763, fax. 09 - 133 3240 email: anneli.laitinen@alko-yhtiot.fi			uhkatulevaisuus
Lauri Laitinen Nokia Tutkimuskeskus, PL 407, 00045 Nokia Group puh. 09 - 4376 6551, fax. 09 - 4376 6850 e-mail: lauri.laitinen@research.nokia.fi www: http://www.pcuf.fi/sytyke/ll.htm	ideointi	suunnittelu	globaali verkko
Anitta Merilä TT Tieto Oy / Finanssiryhmä, PL 33, 02631 Espoo puh. 09 - 526 2972, fax. 09 - 526 3029 e-mail: anitta.merila@tietogroup.com	ideointi	suunnittelu analysointi	valmisohjelmistot
Risto Mikkonen Alko-yhtiöt Oy, PL 350, 00101 Helsinki puh. 09 - 133 2620, fax 09 - 133 3240 e-mail: risto.mikkonen@tietokeh.alko.alko.sysnet.elisa.fi	ideointi	suunnittelu	valmisohjelmistot
Marjatta Ranta Projektipalvelut Oy Casesoft, Piispanportti 9, 02240 Espoo, puh. 09 - 804 2695, fax. 09 - 561 1323			globaali verkko
Raija Ristola Oy Eläkesysteemi Ab, PL 366, 00121 Helsinki puh. 09 - 6165 5407, fax. 09 - 6165 5619 memonet: OCTEL.ESY.YRRA e-mail: raija.ristola@elakesysteemi.memonet.mailnet.fi	ideointi	suunnittelu analysointi	suuret järjestelmät

Lähteet:

Meristö, Tarja (1991) Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa, VARK-kustannus, 188 s.

Niiniluoto, Ilkka (1993) Tulevaisuudentutkimus - tiedettä vai taidetta? s. 13-18 kirjassa Vapaavuori.

Seppälä, Yrjö (1993) Tulevaisuustaulukkomenetelmä, Sovelluksena vanhustenhuolto, s. 200-214 & Tulevaisuudentutkimuksen keskeistä käsitteistöä, s. 309-312, kirjassa Vapaavuori.

Vapaavuori, Matti toim. Miten tutkimme tulevaisuutta? Painatuskeskus Oy, Helsinki, 312 s.