Tulevaisuustaulukko systeemityöstä

Tarja Kuosa, Tampereen yliopisto

Systeemityön tulevaisuus on moniulotteinen kokonaisuus, joten sen tarkastelu ei onnistu ilman minkään systemaattisen tulevaisuuden tarkasteluun suunnitellun menetelmän käyttöä. Käytettäväksi menetelmäksi valitsimme tulevaisuustaulukon, joka sopii monimutkaisen asian tulevaisuuden vaihtoehtojen etsimiseen ja arviointiin. Sen avulla voi moniulotteisen asian esittää havainnollisessa ja tiiviissä muodossa.

Mikä tulevaisuustaulukko on?

Tulevaisuustaulukko tarkoittaa taulukkomuotoon sijoitettuja sanallisesti määriteltyjä tulevaisuustiloja. Riveille sijoitetaan tarkasteltavan asian eri piirteitä, esimerkiksi systeemityömenetelmä ja teknologia. Sarakkeissa esitetään tarkasteltavasta asiasta eri vaihtoehtoja, esimerkiksi nimetään vaihtoehtoisia menetelmiä. Menetelmän mukaan yhdellä rivillä esitettävien vaihtoehtojen tulisi olla toisensa poissulkevia eikä näillä vaihtoehdoilla saa olla riippuvuutta keskenään. Jos taulukkoa luetaan riveittäin, saadaan saman piirteen eri vaihtoehdot näkyviin. Sarakkeet eivät muodosta mitään kokonaisuutta. [Seppälä 1993]

Tulevaisuustaulukko on jo sinällään tutkimustulos, joka havainnollistaa tulevaisuuden mahdollisuuksien moninaisuutta. [Seppälä 1993] Lisäksi taulukkoa voidaan käyttää tulevaisuuskuvien eri piirteiden kokoamiseen. Vaihtoehtoiset kokonaisuudet kuvataan ns. murtoviivoina, jotka kulkevat jokaisen sektorin kautta poimien kustakin yhden tulevaisuudentilan. [Seppälä 1993 s. 312] Kuvassa 1 on esitetty yhden vaihtoehdon kuvaaminen tulevaisuustaulussa murtoviivana.

Oman tulevaisuustaulukon teko

Kuva 1: Tulevaisuustaulukko ja yhden mahdollisen tulevaisuuden esittäminen siinä [yksinkertaistus kuvasta Seppälä, 1993, s. 207]

Systeemityön tulevaisuudesta taulukkoa rakennettiin aivoriihiperiaatteella: kukin jäsen ilmoitti keksimiään systeemityöhön liittyviä aihepiirejä tai komponentteja. Niitä kerättiin taulukkomuotoon, joka oli piirtoheittimill‰ kaikkien nähtävillä. Ideointivaiheen jälkeen saatu aineisto järjestettiin ja myöhemmin sitä vielä täydennettiin.

Tulos on esitetty taulukossa 1. Taulukon kullakin rivillä on esitettynä yksi aihepiiri ja sen mahdollisia vaihtoehtoja on esitetty sarakkeissa. Sarakkeet eivät jokaisessa tapauksessa ole toisiaan poissulkevia, vaikka menetelmän mukaan niin tulisi tehdä. Toisaalta systeemityö ei ole niin yksioikoista, että yksi suunnittelija selviää yhden menetelmän käytöllä, vaan eri menetelmiä käytetään rinnakkain toisiaan täydentämään. Eikä tämä koske vain menetelmiä, esimerkiksi projektia ja tiimiä voidaan käyttää rinnan, jolloin projektina tehdään määrätty työ, kun taas tiimi toimii projektiin osallistuvien tukiryhmänä.

Menetelmän mukaan sarakkeilla ei saa olla mitään järjestystä. Tekemässämme taulukossa voi ajatella joidenkin aihepiirien komponenttien olevan ainakin osin aikajärjestyksessä. Näin on esimerkiksi tiedonhallinta-kohdassa: tiedostopohjainen, hierarkkinen, verkko-, relaatio-, olio- ja muu tiedonhallintajärjestelmä. Toisissa kohdin piirteet ovat selvästikin epäjärjestyksessä, esimerkki tällaisesta on työtapa määrittelyssä -kohta: protot, seinätaulutekniikka, formaalit kielet, sanalliset kuvaukset ja kaaviotekniikat.

Tehdyn tulevaisuustaulukon käyttö

Murros-ryhmän työskentelyn myöhemmissä vaiheissa käytimme hyväksemme tekemäämme tulevaisuustaulukkoa. Sitä käytimme pohjana jäsenkyselyn suunnittelussa. Se helpotti kyselylomakkeen suunnittelua - ilman mitään pohjaa sen tekeminen ei olisi onnistunut. Mutta tekemämme tulevaisuustaulukko oli hyvin monipuolinen, joten kyselylomakkeesta tuli liian pitkä.

Ryhmätyöskentelyn viimeisessä vaiheessa, visioiden teossa, käytimme myös pohjana tulevaisuustaulukkoa. Siinä vaiheessa havaitsimme taulukossa puutteita. Se sopi parhaiten nykyisen tyyppisen systeemityön muutoksien tarkasteluun, mutta jos koko systeemityön tyyppi muuttuu, niin valitut kategoriat eivät ole enää relevantteja.

Taulukko 1: Luotu tulevaisuustaulukko systeemityön tulevaisuudesta