Raija Ristola, Oy Eläkesysteemi
Tarja Kuosa, Tampereen yliopisto
Millaista systeemityö kokonaisuudessaan saattaisi olla lähitulevaisuudessa? Tässä kuvaamme, millaisia eri mahdollisuuksia siihen kyselyn vastauksista voi päätellä. Löysimme vastauksista neljä erilaista järjestelmien tekotapaa. Nämä tavat ovat 1) spiraalit ja oliot, 2) vesiputousmalli, 3) alhaalta ylös ja 4) ilman olioita. Näiden esittelyn lisäksi olemme erikseen tarkastelleet CASE-välineen käytettävyyden ennusteita
Kuvaamme tässä systeemityötä kokonaisuutena, joten olemme tarkastelleet kehitystrendejä useammalta aihealueelta. Tuomme esille kaikki vastausaineistossa olleet erilaiset tavat tehdä systeemityötä. Koska vastausaineisto on pieni, niin sellainenkin työtapa, joka esiintyi vain yhdessä vastauksessa, voi olla merkittävä tapa tehdä työtä tulevaisuudessa osassa yrityksistä.
Saamastamme 30. vastauksesta hylkäsimme kolme. Niistä yhdessä oli ilmoitettu vain toivetilanteita, eikä siten kehitystrendejä voinut päätellä.
Vastauksien analysoinnissa luokittelimme samanlaiset tai samansuuntaiset vastaukset samaan luokkaan. Luokitteluperustana käytimme rakentamismallia, systeemityömenetelmää ja työtapaa. Mikäli vastaajat olivat arvioineet näiden alueiden kehityksen samansuuntaiseksi, niputimme ne samaan ryhmään. Tämän tuloksena saimme neljä nippua, neljä luokkaa. Kerromme kunkin luokan pääpiirteet omana kohtanaan.
Tähän kuuluvien vastausten mukaan systeemityötä tullaan tekemään spiraalimallilla käyttäen seinätaulutekniikkaa, protoja ja kaaviotekniikoita, joita tuetaan CASE-välineillä. Tiimityöskentely saavuttaa suosiota projektityön rinnalla. Käytön vähenemistä ennustetaan vesiputousmallille, tieto- ja toimintokeskeiselle suunnittelulle sekä sanallisten kuvausten käytölle.
Tämä ennuste oli kaikkein yleisin. Vastauksista 16 kuului tähän ryhmään. Lähtökohdaksi otettiin samanlainen näkemys tulevaisuuden rakentamismallista, systeemityövälineistä, työtavoista ja ryhmätyötavoista. Esitämme seuraavassa systeemityön eri alueiden analyysin.
Rakentamismalleissa ollaan siirtymässä vesiputousmallin käytöstä spiraalimallin käyttöön. Spiraalimalliin siirtymistä perusteltiin: 'Nopeampi asiakastarvereagointi', 'Yritys parantaa tuloksia', 'Siirrytään oliosuunnitteluun ja ohjelmointiin', 'Oliorakentaminen mahdollistaa nopean kehittämisen spiraalimallia käyttäen'.
Vesiputousmallin käyttö on vähenemässä. Kommentteja, joissa tuotiin esille vesiputousmallin ongelmia, ovat: 'Muutoksiin ei ehdi mukaan', 'Järjestelmä on vanha jo valmistuessaan' ja 'Liian jäykkä'. Vesiputousmallissa nähtiin jotain hyvääkin, nimittäin 'Iterointimahdollisuus'.
Bottom-up -mallia ollaan kannattamassa vain yhdessä vastauksessa tulevaisuuden malliksi. Muut ovat joko vähentämässä sen käyttöä, luopumassa siitä tai eivät käytä sitä ollenkaan.
Systeemityömenetelmät
Systeemityömenetelmissä oliokohtaisen menetelmän ennustetaan syrjäyttävän sekä tietokeskeisen että toimintokeskeisen suunnittelun. Oliokeskeinen menetelmä on tällä hetkellä kokeiluasteella, mutta sitä ennustetaan tulevaisuudessa käytettävän ja uskotaan luokkakirjastojen myötä käytettävyyden lisääntyvän. Useat kertovat, että menetelmä on vasta kokeiltavana, eikä sitä ole vielä valittu. Menetelmistä mainitaan OMT ja COAD.
Tietokohtainen ja toimintokohtainen malli ovat tällä hetkellä käytössä, mutta tulevaisuudessa niiden käytön ennustetaan vähenevän. Tämä tuli ilmi kehityssuuntaa kuvaavien numeroarvioiden perusteella ja tätä tuki vielä kommentti: 'Liiketoiminnan johto <--> atk-väen intressit'. Muissa kommenteissa kannatettiin tietosuunnittelua: 'ADW/ER', 'Tehdään vain käsiteanalyysi' ja 'Tietorakenteet ovat staattisempia'.
Vastauksissa esitettiin useita kommentteja, jotka puolsivat kurinalaisen työtavan käyttämistä. Se tuotiin esille seuraavasti: 'uudelleenkäyttö', 'parempi hallinta', 'yhtenäisyys', 'kustannustehokkuus' ja 'generointi'.
Seinätaulutekniikka tulee edelleenkin säilyttämään asemansa. Kommenteissa tulee ilmi yhteistyön vaikeus käyttäjien kanssa. Yhden vastaajan mielipide on, että 'CASE valkokankaalle korvaa seinätaulun'.
Kaavioiden oletetaan säilyvän CASE-välineiden myötä, muuten ne ovat vähenemässä. Sanallisten kuvausten ennustetaan vähenevän. Tosin yksi vastaaja kommentoi 'kuvaukset kunniaan, uudelleenkäytettävyys, siirrettävyys'.
Protot ovat joillakin jo aktiivikäytössä mutta useimmat vasta selvittelevät niiden käyttöä. Tulevaisuudessa protoilun ennustetaan lisääntyvän. Välineinä mainitaan ADS/on-line, PC Paradox, OS/2 Dialon Editor + oma ohjelma siirtymiin. Vastauksissa mainitaan myös protoilu CASE- ja oliovälinein.
Ryhmätyötavoissa suositaan kaikkia kolmea työskentelymuotoa, tiimityöskentelyä, projektimuotoista työskentelyä ja etätyöskentelyä.
Projektityö on vastaajien mukaan sekä nyt että tulevaisuudessa käytetty työmuoto. Tosin eräs vastaaja kommentoi: 'outoa käyttäjälle'.
Tiimityöskentely on jo nyt nousemassa työmuodoksi ja tulevaisuudessa sen käyttö yleistyy nykyisestään. Tiimityöskentelyn perusteluina mainitaan: 'toiminnan tehostaminen ja business re-engineering', 'syklit nopeutuvat ==> tiimit'. Käyttäjäystävällisyys tuntuu puuttuvan kommentin 'ei sovi käyttäjälle' mukaan.
Etätyöskentelyä tutkitaan ja vastaajien mukaan siihen ollaan menossa. Perusteluina mainitaan: 'nopeat tietoverkot', 'tiedonsiirtoyhteydet + työpaikalla käynnit'.
Suunnittelussa CASE-välinettä on jo käytetty ja tullaan vastaisuudessakin käyttämään. Sekä ohjelmien että tietokantojen generointia tullaan jatkossa aloittamaan. Mainitut CASE-välineet: ADW, Prosa, Pose, Oracle-CASE, Designer 2000. Kaksi vastaajaa ei käytä eikä tule käyttämään CASE-välineitä.
Sovelluskehittimet ovat käytössä ja tulevat vastaajaryhmän mukaan säilymään tulevaisuudessakin. Mainittuja välineitä ovat: SDF II, Visual Basic, PowerBuilder, Paradox, Delphi, ADS, Oracle Forms.
Vesiputousmallilla työskentelee viisi 30. vastaajasta. Heille on yhteistä se, että he eivät suosi seinätaulumenetelmää eivätkä oliojärjestelmiä. Yhden vastaajan mukaan oliokehittimet ja olioympäristöt eivät ole vielä kypsiä.
Tieto- ja/tai toimintokohtainen suunnittelu on ennusteen mukaan käytössä. Dokumentointi tehdään sanallisten kuvausten avulla käyttäen myös kaaviotekniikkaa. CASE-välinettä tullaan käyttämään sekä suunnittelussa että tietokantojen ja ohjelmien generoinnissa. Kuitenkin käyttöä harkitaan tapauskohtaisesti, koska integroinnin puute tai välineen ongelmallisuus vaikeuttaa työskentelyä. Käytettyjä välineitä ovat Oracle-CASE, Teamwork, ADW ja Exellerator. Tämä ryhmä käyttää jo nyt sovelluskehitintä ja aikoo käyttää sitä myös jatkossa.
Työskentelytapana projektityö tulee säilymään, mutta tiimityö ja etätyö tulevat vaihtoehtoina mukaan.
Vastaajista kolme suosii bottom-up -rakentamismallia. Heillä tieto- ja toimintokohtaisten menetelmien käyttö on tämän hetken tilanne, mutta niiden käytön ennustetaan vähenevän ja oliomenetelmien tulevan tilalle. He käyttävät useita tapoja systeemien määrittelyssä, mutta kaikille yhteistä on protojen käyttö.
Systeemityön apuvälineistä sovelluskehittimet ovat edelleen vahvimmin käytössä. CASE-välineisiin suhtaudutaan varovaisesti; vastaajien mielestä niitä tullaan kokeilemaan. Työskentelytavoista etätyö on nousussa, vaikka tiimi- ja projektityötä edelleen käytetään.
Vastaajien joukossa oli neljäs, joka myös kannatti 'alhaalta ylös' -lähestymistä, mutta hän kannatti myös spiraalimallin ja olioiden käyttöä, joten luokittelimme hänet niiden ryhmään.
Täysin ilman olioita ennustaa työskentelevänsä kolme vastaajaa. Heille on yhteistä spiraalimallin käyttö toiminto- ja tietokohtaisessa suunnittelussa. Mallintaminen lähtee business prosesseista. Käyttäjien työpanos on merkittävä ja vastaajien mukaan se on syynä olioiden käytön välttämiseen. Eräs vastaaja perusteli: 'Olio on liian vaikea käyttäjille, tietokohtainen on sisäistettävissä'.
Dokumentoinnissa suositaan sanallisia kuvauksia ja kaavioita. Erään vastaajan perusteluna on, että käyttäjien omatoimisuutta ja monitoimisuutta on käytettävä hyväksi. Systeemien kehittämisessä perustyötapana säilyy projektityö, mutta sen rinnalla etätyöskentely tullee yleistymään.
Työskentelyn apuvälineenä tässä vastaajaryhmässä käytetään sovelluskehitintä enemmän kuin CASE-välineitä.
Tuntuu hyvin mahdolliselta, että tulevaisuudessa on useita erilaisia tapoja tehdä systeemityötä, sillä onhan useita erilaisia tilanteitakin tehdä sitä. Eroavatko pienet ryhmät jotenkin muista? Pienillä ryhmillä tarkoitamme 'vesiputous', 'alhaalta ylös' ja 'ilman olioita' suuntia, joihin kuhunkin kuului kolmesta viiteen vastaajaa. Olemme verranneet niiden taustoja keskiarvoisen kyselyn vastaajien taustoihin, jotka on kerrottu lehden toisessa artikkelissa. Eroja ei ollut paljoa.
Vesiputousmallin kannattajat poikkesivat keskiarvoisesta vastaajasta sikäli, että heidän työvuosien määrä atk-alan töissä oli keskiarvoa pienempi. Tähän ryhmään kuului kaksi tietotekniikkatuotteen valmistajaa, mikä on enemmän kuin tilastollisesti olisi pitänyt.
Alhaalta ylös -mallin kannattajat erottuivat sikäli, että näistä vastaajista kaikki olivat johtajia tai konsultteja. Siihen ryhmään ei kuulunut yhtään käytännön työtä tekevää suunnittelijaa tai projektipäällikköä.
Ilman oliota tulevaisuudessakin työskentelevien erot keskiarvoiseen vastaajaan ovat lyhyempi työkokemus ja pienempi yritys työpaikkana.
Kysyimme CASE-välineen käytöstä ryhmätyöskentelyssä, client-server -järjestelmien suunnittelussa, re-engineering -tapauksissa tai ylläpidossa. Näihin pyysimme elinkaariarvion lisäksi kirjoittamaan käyttökokemuksensa. Saimme 12 vastausta, joissa oli kuvattu käyttökokemuksia ja niiden lisäksi joissain vastauksissa ennustettiin tai toivottiin näiden tulevan käyttöön. Vaikka kysymyslomakkeella tiedusteltiin kokemuksia CASE-välineiden käytöstä, osa vastaajista kertoi myös muiden systeemityötä tukevien ohjelmistojen käytöstä.
Vastaajista yhdeksällä oli kokemuksia ryhmätyöstä CASE-välineen kanssa. Näistä neljä oli myönteisiä, jotka suosittelivat käyttöä muillekin, neljä ei suositellut ja yksi ei ilmoittanut kantaa. Kaikki onnistuneet olivat vielä käytön alkuvaiheilla. Kahdessa vastauksessa oli kerrottu käyttötilanne; se oli ollut CASEllä tehtyjen suunnitelmien esittämistä ryhmätilanteessa. Sopivaa laitteistoa kuvattiin: 'ADW/-tarvitaan iso heijastintaulu tai iso näyttö, tällöin onnistuu'. Muina mainittuina välineinä olivat Prosa, Designer/2000 ja Teamwork.
Millaisia epäonnistuneet kokeilut CASEstä ryhmätyössä olivat olleet? Kahdessa paikassa oltiin käytön alkuvaiheilla, jossa ennustetaan tulevaisuudessakin jatkettavan. Heidän kommenttinsa olivat: 'POSE: Osittain hyvä, osittain ei.' 'Paradigmat: Ei soveltunut suunnitteluun, soveltuu jälkidokumentointiin jotenkuten.' Yhdessä paikassa käyttöä aiotaan yleistää, vaikka nyt törmättiinkin ongelmiin: 'ADW: Teknisiä ongelmia työryhmäversion käytössä.' Yksi vastaaja arvioi välineestä luovuttavan, sillä 'ADW: Kokonaiskuva häviää, itsetarkoituksellista'.
Client-server -järjestelmän suunnittelusta CASE-välineellä oli kuudella kokemuksia. Kaikkien kokemukset olivat myönteisiä. Kokeiluvaiheessa oli nyt ja siten aikoi jatkaakin Powerbuilderin käyttäjä, joka kommentoi sen käyttöä: 'toimi väitetyllä tavalla.' Teamworking käyttäjä toivoi, että siiryttäisiin sen kokeilusta aiottua nopeammin aktiivikäyttöön. Oracle-CASEn käyttäjä sanoo sen sopivan tietokantojen suunnitteluun. Loput kolme client-server järjestelmiä CASElla suunnitelleet ovat jo nyt aktiivivaiheessa ja aikovat siten jatkaa tulevaisuudessakin. Heistä vain Prosan käyttäjä antoi kommenttia: 'Vaati soveltamista, mutta lopputulos tyydyttää.' Muina käytettyinä välineinä mainittiin Designer/2000 ja Umface.
Neljällä vastaajalla oli kokemuksia re-engineeringistä CASE-välineen avulla. Heillä ne ovat koekäytössä. Saatuja kommentteja oli: Designer/2000: 'Esimerkki onnistui', Prosa: 'Tekeminen kesken, mutta tuntuma on hyvä.' ja maininta vain välineestä: TechForce Re-välineet. Yhdellä oli huonot kokemukset. Hän kirjoittaa: ADW: 'Hukkaa henkilöresursseja, liikaa pieniä detaleja, kokonaisuus häviää. Ei näkyvää tulosta.'
Viimeisenä CASEn käytön yhdistelmänä kysyttiin kokemuksia CASEn käyttämisestä CASElla tehdyn järjestelmän ylläpidosta. Tästä kahdella oli kokemuksia. Toinen oli käyttänyt Designer/2000. Hän ei kommentoi käyttöä muutoin kuin suosittelemalla sitä muillekin. Toinen on käyttänyt Teamworkia. Kysymykseen 'Miten onnistui?' hän vastasi: 'Kohtuullisesti. Integraatio ei täysin toimiva.' Silti hän ei suositellut sen käyttöä.
Vastauksia tutkiessa vaikutti siltä, että tyytyväisyys käyttökokemuksiin ei välttämättä johdu välineiden eroista, vaan syinä saattavat olla myös erot odotuksissa.