Yhteenveto jäsenkyselyn vastauksista
Marjatta Ranta, Projektipalvelut Oy
Lauri Laitinen, Nokia Tutkimuskeskus
Anitta Merilä, TT Tieto Oy
Systeemityön nykytilannetta yrityksissä ja sitä, miten systeemityötä ennakoidaan lähitulevaisuudessa tehtävän, tutkittiin kyselylomakkeilla annetuista vastauksista. Yksityiskohtaiset tulokset näistä tutkimuksista ovat raportoituna tämän lehden artikkeleissa. Tutkimustyön edetessä heräsi mielenkiinto myös siihen, missä ovat systeemityön painopisteet, - eli mistä elementeistä muodostuu yleisesti aktiivisessa käytössä olevat systeemityön tavat.
Jäsenistön vastauksista tiivistettiin yhteismitalliset mittarit kunkin kysymyksen kohdalla laskemalla elinkaaren vaiheille vastausten keskiarvot. Painopisteiksi poimittiin ne kohdat, jotka yhteismitallisuuden perusteella voidaan arvioida olevan yleisesti aktiivisessa käytössä olevia. Painopisteiksi kelpuutettiin siis ne, joiden elinkaaren vaihetta kuvaava arvo oli vähintään 2,8 ja enintään 3,2. Painopisteet koottiin taulukoihin, jotka ovat seuraavalla aukeamalla. Toinen taulukoista kuvaa systeemityössä nykyisin olevia painopisteitä ja toinen lähitulevaisuuteen ennustettuja painopisteitä.
Tulos osoittautui kysymyksiä herättäväksi! Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinunkin mielipiteesi ja spekulointisi. Toivomme sinun tulevan kertomaan niistä seminaariin, jonne on kutsu tämän lehden lopussa.
Mitä mieltä olet, kuvaavatko taulukot sitä pysähtyneisyyden aikaa, johon suomalainen systeemityö joutui 90-luvun laman kourissa? Vai kertovatko taulukot sen, että suomalaisessa systeemityökulttuurissa odotellaan käynnistäjää? Vai onko vuosikymmenien saatossa kertynyt painolasti systeemityön riskeistä nitistänyt pioneerihengen? Miksi paljon keskustelua aiheuttaneet asiat kuten client/server, graafinen käyttöliittymä, oliot, tiimit ja laatujärjestelmät eivät vielä ole merkittävämmin käytössä?
Vastaustulos menetelmien hyödyntämisestä systeemityössä on yllätyksellinen, kun tulosta vertaa yleiseen "ilmassa olevaan" käsitykseen. Tuloksen mukaan mikään kyselemistämme menetelmätyypeistä ei näyttänyt olevan todella aktiivisessa käytössä. Paremminkin näyttää siltä, että menetelmien suosio on vasta nousemassa aktiivikäyttöön. Työn tulokset kuvataan etupäässä sanallisessa muodossa. Seinätaulutekniikka ja kaavioiden käyttö on nousemassa sanallisten kuvausten rinnalle.
Toinen yleistä käsitystä romuttava tulos oli vastaajien suhtautuminen apuvälineisiin. Jos yleisen käsityksen mukaan suomalaiset innolla soveltavat uusia virtauksia systeemityössä, niin näin ei toimita ainakaan apuvälineiden kanssa. Kiinnostus välineisiin ja päättelymenetelmiin näyttää tulosten mukaan olevan todella laimeaa. Myös valmisohjelmistot ja luokkakirjastot näyttävät olevan alkutaipaleellaan, sillä niiden käyttöä ollaan vasta kokeilemassa ja hyötyjä selvittämässä.
Olipa laskennallinen keskiarvo sopiva yleistämisen mittariksi, - tai sitten ei, niin taulukot antavat johdonmukaisen kuvan tilanteesta. Se, että laatujärjestelmään ei yrityksissä aktiivisesti panosteta, on yhdenmukaista siihen aktiivisuuteen, mikä yrityksissä näyttää olevan formaalien rakentamismallien, menetelmien, kuvaustekniikoiden ja välineiden käytössä.
Kiinnostava pohdiskelun aihe syntyy verrattaessa edellä olevaa vastaajien henkilökohtaisiin toiveisiin. Se, että järjestelmien teknologiaratkaisut perustuisivat hajautettuun prosessointiin, graafiseen käyttöliittymään sekä arkkitehtuureihin, joiden lähtökohtana on liiketoimintaprosessien mallinnus ja joissa hyödynnetään valmisohjelmistoja ja luokkakirjastoja, näyttää olevan vastaajien toiveena. Työskentelytapoina he toivovat kaaviotekniikoiden ja standardoitujen työtapojen käyttämistä sekä projekteissa tapahtuvaa työtä.
Tässä näitä meidän mietteitä! Kun olet tutkinut tämän tutkimuksen annin, anna kuulua omista mielipiteistäsi!
Painopisteet systeemityössä
Nykytilanne
Rakentamismalli | Vesiputousmalli | Spiraalimalli | Bottom-up | |||
Menetelmä | Tieto- keskeinen | Toiminto- keskeinen | Olio- keskeinen | |||
Työtapa määrittelyssä | Protot | Seinätaulutekniikka | Formaalit kielet | Sanalliset kuvaukset | Kaavio- tekniikat | |
Välineet | CASE ohjelmiston suunnittelussa | CASE tietokannan generoinnissa | CASE ohjelmien generoinissa | Sovellus- kehitin | Olio-ohjelmointi- ympäristö | Ei erityisiä suunnittelun välineitä |
Suunnittelijan rooli | Määrittelijä Suunnittelija | Toteuttaja | Päättäjä | Ideoija Neuvoja Asiantuntija | Ohjaaja Koordinoija | |
Käyttäjän rooli | Määrittelijä Suunnittelija | Toteuttaja | Päättäjä | Ideoija Neuvoja | Ohjaaja Koordinoija | |
Ryhmätyön muodot | Tiimi | Projekti | Etätyö | |||
Suunnittelijalta vaadittava asiantuntemus | Kohdealueen/toimialantuntemus | Tietotekniikan tuntemus | Yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot | Esitystaidot | Projektityötaidot | Taloudellisten realiteettien hallinta |
Hankinta- tapa | Ulkopuolinen toimittaja | Oma kehitystyö | ||||
Kehittämis- tapa | Kokonais-kehittäminen | Nykyjärjestelmän ylläpito | Valmis- ohjelmistojen käyttö | Luokka- kirjastojen käyttö | Tyhjältä pöydältä kehittäminen | System re-engineering |
Teknologia | Keskuskone | Yksittäiskone | Client/ server | Hajautettu prosessointi | ||
Tiedon- hallinta | Tiedosto- pohjainen | Hierarkinentiedonhall. järj. | Verkkotiedonhallintajärj. | Relaatio tiedon- hallintajärj. | Olio- tiedonhall.järj. | Muu tiedonhall. järj. |
Päättely- menetelmä | Ei erityisiä päättelymenetelmiä | Asiantuntijateknologia | Neuraali verkot ja geneettiset algoritmit | Älykkäät agentit | ||
Käyttö- liittymä | Rivi pohjainen | Merkki/ lomake- pohjainen | Graafinen | Hyperteksti | Multimedia | Virtuaali- todellisuus |
Laatu- järjestelmä | Standardoidut työtavat | ISO 9000 pohjainen sertifiointi | Prosessi- keskeinen | Kypsyysmallien soveltaminen | Laatupalkinnot, benchmarking | Muu |
Jäsenkyselyn tulos
Painopisteet systeemityössä määritettiin elinkaaren vaiheella 3 (= aktiivisessa käytössä) ja vastausten laskennallisena keskiarvona.
Tummennetuissa kohdissa: 2,8 <= keskiarvo <= 3,2
Rakentamis malli | Vesiputous malli | Spiraali malli | Bottom-up | |||
Menetelmä | Tieto- keskeinen | Toiminto- keskeinen | Olio- keskeinen | |||
Työtapa määrittelyssä | Protot | Seinä taulutekniikka | Formaalit kielet | Sanalliset kuvaukset | Kaavio- tekniikat | |
Välineet | CASE ohjelmiston suunnittelussa | CASE tietokannan generoinnissa | CASE ohjelmien generoinnissa | Sovellus- kehitin | Olio- ohjelmointi- ympäristö | Ei erityisiä suunnittelun välineitä |
Suunnittelijan rooli | Määrittelijä Suunnittelija | Toteuttaja | Päättäjä | Ideoija Neuvoja Asiantuntija | Ohjaaja Koordinoija | |
Käyttäjän rooli | Määrittelijä Suunnittelija | Toteuttaja | Päättäjä | Ideoija Neuvoja | Ohjaaja Koordinoija | |
Ryhmätyönmuodot | Tiimi | Projekti | Etätyö | |||
Suunnittelijalta vaadittava asiantuntemus | Kohdealueen/ toimialan tuntemus | Tietotekniikan tuntemus | Yhteistyö- ja ihmis- suhdetaidot | Esitystaidot | Projekti työtaidot | Taloudellisten realiteettien hallinta |
Hankinta-tapa | Ulkopuolinen toimittaja | Oma kehitystyö | ||||
Kehittämis-tapa | Kokonais- kehittäminen | Nyky- järjestelmän ylläpito | Valmis- ohjelmistojen käyttö | Luokka- kirjastojen käyttö | Tyhjältä pöydältä kehittäminen | System re-engineering |
Teknologia | Keskus- kone | Yksittäis- kone | Client/ server | Hajautettu prosessointi | ||
Tiedon- hallinta | Tiedosto- pohjainen | Hierarkinen tiedonhall.järj. | Verkko tiedon hallintajärj. | Relaatio tiedonhallintajärj. | Olio- tiedonhall.järj. | Muu tiedonhall.järj. |
Päättely- menetelmä | Ei erityisiä päättely menetelmiä | Asiantuntija teknologia | Neuraaliverkot ja geneettiset algoritmit | Älykkäät agentit | ||
Käyttö-liittymä | Rivi pohjainen | Merkki/ lomake- pohjainen | Graafinen | Hyper teksti | Multi media | Virtuaali- todellisuus |
Laatu- järjestelmä | Standardoidut työtavat | ISO 9000pohjainen sertifiointi | Prosessi- keskeinen | Kypsyys- mallien soveltaminen | Laat palkinnot, benchmarking | Muu |
Jäsenkyselyn tulos
Painopisteet systeemityössä määritettiin elinkaaren vaiheella 3 (= aktiivisessa käytössä) ja vastausten laskennallisena keskiarvona.
Tummennetuissa kohdissa: 2,8 <= keskiarvo <= 3,2