Faerun oli kolmas bofferipelini (Erynbar III, 1997, Crion Ic 2000? ja nyt). Näin kolmannen kerran jälkeen olen menettänyt uskoni siihen, että pystyisin pääsemään sisään bofferipelin tunnelmaan. Olen varmaan tottunut vain toisenlaiseen peliin.

Itse peli oli sangen lyhyt, mikä oli noin hyisissä olosuhteissa ymmärrettävää. Kaksi leiriä kalisteli miekkojaan ja sitten ärkit hyökkäsivät ja ne teurastettiin. Olimme kyllä hiukan alakynnessä lukumääräisesti, stateissa ja ennenkaikkea hyökkäys- ja parannusmagian osalta, mutta toistaalta eipä kukaan ollut reilua tappelua luvannutkaan. Nähdäkseni meillä ei juurikaan olisi missään tapauksessa olisi ollut mahdollisuuksia ajaa hyviksiä pakosalle. Hyvä ja tunnelmallinen tappelu silti.

Mielestäni on lisäksi aika mielenkiintoista olla laskematta itseensä kohdistuvia osumia. Tähän tosin nähdäkseni syyllistyivät välillä myös örkit. Toisaalta ehkäpä koko ongelma johtuu muutenkin systeemipelaamisesta ja sen voi sivuuttaa eläytymällä paremmin. Ihan hyvä.