Menihän se kumma vaikeustauti pois. Hanna meni tutkimaan Etelä-Italian hasardeja ja olenkin viettänyt villiä poikamieselämää syömällä maksalaatikkoa ja lukemalla Kauppalehteä ja Nietua. Syksyn kauneus varmistui kun käväisin jokirannassa vähän kääntymässä.

Suolin syyskokous houkuttaisi, mutta luulen, että Emilia saattaisi ottaa valtakirjani. Tuli kyllä viime kerrasta tosin aika paljon SYL mieleen pahassa, mutta en vieläkään ehkä ota tuohon Suolin hallituskuvioon asemani takia mitään kantaa. Olisihan se hyvä, että siellä olisi enemmän susisympaattisia aktiiveja, mutta minkäs teet. Susilla ei onneksi tunnu olevan mitään intressiä koko puljun valtaamiseen ja se on vaan hyvä. Ajattelin mennä elokuvaan mutten taidakaan jaksaa ja sitä paitsi elokuviakaan ei oikein ole saatavilla. Ainakaan sellaisia, jotka millään tasolla houkuttaisivat.

Kirjoittelin larp.fi:hin, mutta enpä usko sinnekään tuottaneeni mitään lisä-arvoa, koska katson maailmaa niin omasta soliptisesta maailmankaikkeudestani.

Sinä Solmukohdan järjestelijä, joka luet päiväkirjaani, olen jäljilläsi. Parempi tunnustaa, että voin kiittää kunnolla.