Törmäsin eilen lipastolla vanhaan (susi?)tuttuuni Mölsään eli Partajeesukseen. Suomen johtava Rasputin tutkija opiskelee siis vEnäjän historiaa ja toimii yliopiston Suomi-Venäjä seuran pj:nä. Putin päivistä on ollut puhetta, mikä lienee sairasta.

Kävi ilmi, että Partajeesus on ehdolla eduskuntaan. Mutta ei se vielä mitään, miehestä nimittäin on tullut demari! Totesimme, että emme ehkä enää koskaan puhu politiikasta, koska niihin selvittelyihin liittyisi noin 85 vuotta muiden ihmisten asioita. Partajeesuksen kampanjaan liittynee salainen vedonlyönti ja syvällinen eettinen kanta.

Tunnenkohan puolitutusti kaikki vasemmiston, vihreiden ja demareiden alle 30-vuotiaat ehdokkaat? Jos ei muuta, niin se todistaa, että yliopisto ja sen politiikka on pieni.

Totesin Tutkaimen voittaneen HYY:n järjestölehtikisan ja Toimenpiteen tulleen kolmanneksi. Go Kervinen. Lisäksi Filosofien ainejärjestön lehti Minervan pöllö sai kunniamaininnan. Viime vuonna olen kirjoittanut vain viimeiseen, tänä vuonna käynee niin että päädyn kirjoittamaan kaikkiin yllämainittuihin. Puhumattakaan nyt pienoisesta havaittavissa olevasta Alterations-painostuksesta..

Luin ranskanharjoituksekseni Nizzasta hankkimani D&D-kirjojen ensimmäisen osan(La tombe du dragon) vihdoin loppuun. En oikeastaan kokenut ranskankieleni parantuneen tippaakaan suorituksen aikana tai ainakaan sen ansiosta. Ilmeisesti kielitaitoni kuitenkin palautuu, koska pystyn jo käymään merkityksellisiä keskusteluja luokkatoverieni kanssa ranskaksi ja sain pidettyä jopa ennen joulua esitelmäni Aki Kaurismäen elokuvista.

Pingisprojektini ei ole oikein ottanut tulta siipiensä alla. Voisin yrittää tätä ehkä kuitenkin vielä kuluvana perjantaina.

Filosofian laitoksella alkoi ihan kipeä kurssi: Subjektin eroosio - johdatus ranskalaiseen nykyfilosofiaan. Heideggerin ja Hegelin lentelivät jo ensimmäisellä tunnilla siihen malliin, että kurssi menee pipilistani kärkeen. Ensimmäinen tunti aloitettiin toteamalla, että vaivalla Uuden ajan alussa syntynyt subjekti kuoli 1930-luvulla. Kurssin tarkoituksena olisi siten paitsi kaivaa ruumis esiin ja kostaa historian vääryydet, myös suorittaa ruumiinavaus. Syvästi syrjäytyneet puheenvuorot maailman tilasta ja ihmisen tarkoituksettomuudesta viehättivät kovasti. Pitäisiköhän ruveta intellektuelliksi?

Varasin kirjastosta Peter Englundin Suuren sodan vuodet (Ofredsår). Kyseinen teos kertoo Saksan suuresta palosta, 30-vuoden sodasta. Yhdistyneen Ruotsi-Suomen uljaat ja väkevät sangen suurten saksalaisten avustajamääriensä kanssa pistävät Keski-Euroopan poikki ja pinoon kerran toisensa jälkeen. Kirja on ollut sangen ajatuksia herättävä - erityisesti luettuna yhdessä Suomen pääministeri Paavo Lipposen suositteleman Toulminin Kosmopoliksen kanssa. Englund kuvaa sotahistoriaa ja sodan arkea ja Toulmin kuvaa aatehistoriallista tyhjiötä - Uuden ajan ja uuden luonnontieteen syntyä.

Ajattelin laatia ensimmäisen filosofian pro-seminaarini luonnontieteen syntyyn ja kasvukipuihin liittyvästä aiheesta - maagien ja tiedemiesten ensimmäisistä kohtaamisista. Reilu kolme kuukautta olisi aikaa ja tarkoitus olisi laittaa hommaa alulle lähiaikoina.

Toinen artikkeleistani eli työnimi Isänmaa nolla valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntalehteen Tutkaimeen on vielä kyllä aika vaiheessa. Jos tekisin ensimmäisen version valmiiksi vaikkapa sunnuntaina.

Osallistuin myös HYY:n talousvaliokunnan toimintaan ensimmäistä kertaa. Mittava poliittinen mittelö varapuheenjohtajan valinnasta. Joku kokkari olisi halunnut homman ja pyysin vihreää tuttavaani Johannaa ehdottamaan minua. Hop. (ne-me, äänet 5-9).

Aika formaali tilaisuushan tuo oli, mutta ehkäpä se siitä rentoutuu jahka ihmiset oppivat edes hiukan tuntemaan toisiaan. Tai sitten ei.

Olen päättänyt olla osallistumatta kenenkään eduskuntavaalikampaanjaan, vaikka viitteitä moisista pyynnöistä olen ollut havaitsevanani. Jos siitä huolimatta osallistun, lupaan nyt tässä ja nyt leikata pikkurillini irti.

Tuttavistani vihreän-Markuksen lisäksi Helsingissä ehdolla ovat ainakin Sitoutumattoman vasemmiston Puheenjohtaja Jenni Uljas ja Vasemmistonuorten Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Jenni on ainakin toistaiseksi oma ehdokkaani.

Tänään lukukausi sitten alkoi. Muutama kursseistani HKKK:lla vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, joskin aika tietokonepainotteiseksi tämä valitettavasti näyttää menevän. Onneksi vastapainoksi taidan ottaa sitä ranskalaista nykyfilosofiaa ja Schopenhaueria.

HYY sähläsi tiedotuksensa, mikä oli odotettavissa. Ei se mitään, ei minua niin helpolla nujerreta.

Viikon alkoholopoliittiseen keskusteluun en oikeastaan taida sanoa mitään.

Onpas mukava taas opiskella!

Tentti ohi, huraa, taidan omistaa muutaman päivän vapaa-aikaa. Huomasin lupautuneeni kirjoittamaan taas muutamaan lehteen. Mikäköhän se kaksiosainen kieltosano taas olikaan. Ehkäpä hoidan toisen artikkeleista pois tänä viikonloppuna.

Näillä näkymin Ninosta tulee mies. Toivottavasti kerkeän jossain välissä onnittelemaan.

Lainasin Coulaincourtin muistelmateoksen Napoleonin Venäjänretkestä. Yllättävän letkeää tekstiä, suosittelen kaikille Napoleonista kiinnostuneille. Sodan ja rauhan toisen osapuolen näkemys tapahtumista, jotka johtivat sittemmin keisarin tuhoon.

Niin joo, ja se Moraalifilosofia, vo jestas mitä - kirosanoja.

The Blackwll Guide to Ethical Theory on ainakin toistaiseksi onnistunut herättämään sekalaisia tunteita. Koulukirjaksi toki hyvä ja haastava, mutta 420 sivuun on tosiaan yritetty ahtaa koko etiikan kenttä parinkymmenen sivun artikkeleina. Kokonaisuutena on elämäni toiseksi vaikein kirja lukea (Sein und Zeitin jälkeen.)

On vaikea hyväksyä että lukuun Divine Command Theoryn lähdeluettelosta löytyy melkein pelkkä raamattu ja kirjoittaja ilmoittaa luvun toisessa lauseessa, ettei hän argumentoi ateisteille vaan tosiuskoville. Toisessa luvussa rantataan psykologisen egoismin ja altruismin mahdollisuuksista ottamalla teoreettiset välineet (sosio)biologiasta. Moraalirealismin mahdollisuuksia pohditaan Taleban esimerkeillä. Melko uskomatonta mitä kaikkea amerikkalaiseen (britti- ja aussi) etiikan textbookiin voidaankin laittaa.

Maltan tuskin odottaa ensi lauantain tenttiä: tuon yrityksen lisäksi aiheena on yliopiston professori Timo Airaksisen kuulustelema Timo Airaksisen Moraalifilosofia (1987). Kirja ylittänee odotukseni "legendaarisesta" maineestaan huolimatta.

Etenin yliopistopoliittisella urallani aimo askeleen, kun minut viime tiistaina Sitoutumattoman Vasemmiston ainoaksi edustajaksi HYY:N talousvaliokuntaan. Kyseinen lautakunta valitaan poliittisen perustein eri poliittisista ryhmistä edustajiston voimasuhteiden perusteella ja sen tarkoituksena on valmistella mm. HYY:n budjetti, yhdistysten toiminta-avustukset, seurojen toimitila-asiat jne. Yhteensä jäseniä talousvaliokunnassa on reilu tusina ja tulemme eri HYY:n poliittisista ryhmistä. Otan edelleen vastaan valituksia HYY:n toiminnan typeryydestä ja rahanjaon mauttomuudesta.

Tähän kuuluisi vielä lisätä, että fenomenologian jälkeen mikään ei ole enää tuntunut miltään. Kiitos siitä, Husserl.

Tasan kuukauden kuluttua täytän 24, vuoden kuluttua siitä 25, joka on jo puolet 50:stä. Totesin kaipaavani mussun piristävää seuraa. Mailasin haluavani hiideksi. Toisaalta, kun muistaa että Nino täyttää viikon päästä 18 voi unohtaa kaikki kuvitelmat ikuisesta nuoruudesta. Tästä eteenpäin mennään kohti sammuvaa aurinkoa.

Työni eli työhakemusten lukeminen, karsinta ja haastatteluiden syöttö näyttää loppuvan 30.1. Minulle tarjottiin toista työtä Palaceravintoloiden taloushallinnosta. Tunnen talouspäällikön entisestä työpaikastani, mutta työpaikan pysyvyydestä ei ole mitään varmuutta. En ottanut sitä vastaan, katsotaan nyt edelleen tulevaisuuteen. Mikäli jollakulla olisi mukavaa työtä joka perjantai 8-16 ja lisäksi tiistaiaamuisin, niin minuun voi ottaa yhteyttä. Mikäli sopivaa työtä ei jostain syystä löydy voisin edelleen jättää teeskentelyyn perustuvan talouden juoksupyörän ja keskittyä kaikella tarmolla älyni kehittämiseen. Perjantaisin olisi nimittäin myös paitsi ranskalaisen nykyfilosofian, niin myös Schopenhauerin filosofiasta kertova kurssi. Siitä voikin sitten jatkaa älyllisesti ylivoimaisten elitistikaverieni kanssa punaviinille johonkin Kruunuhaan läävään. Toistaiseksi pitäydyn työnhaussa, koska kai tässä elämässä pitää sentään joku tolkku olla.

Luin Grangen Purppuravirrat (Les Riviéres Pourpres) ja onnistuin jännittymään sen verran että se oli kahlattava kerralla läpi. Todella vangitseva kirja. Siitä on tehty ranskalaisten toimesta joku hittielokuva, jota en ole nähnyt. Jos elokuvaan on saatu edes 10% kirjan visuaalisuudesta, niin se on sen jälkeen minulle liian ahdistava elokuvakokemus. En aio vuokrata sitä.

Dopingin musta kirja sen sijaan oli yllättävänkin kevyt lukukokemus. Kun en livenä hiihtojupakkaa seurannut, niin kirja toimi alkaessani jännittää mitä seuraavaksi tapahtuu. Mielenkiintoisinta kirjassa oli tarkka tapahtumakuvaus, heikkoa ihme ranttaus.

Ilmeisesti minua on ehdotettu johonkin HYY-virkaan. Mahdollista vapaa-aikaa uhkaavat kokousmäärät selvinnevät lähiviikkoina. Sitä ennen erään "sitoutumattoman" poliittisen opiskelijajärjestön työtä vaativa yhdistyksen kokous.

Pitänee vaihtaa vapaavalintaiset kirjat lähipäivinä koulukirjoihin. Se on tavallaan sääli. Onneksi kesällä voi sitten jatkaa siitä mihin joululomalla jäi. Loma nyt ainakin tuntuu tekevän hyvää.

Jaa, olemme jälleen yhden vuoden lähempänä maailmanloppua. Kiitokset siitä kaikille asianosaisille.

Henkien kätkemä oli mukavan sadunoloinen - elokuvateattereihin siitä. En nyt tässä spoilaa sen enempää kuin että pidin.

Työ osoittautui takatoimistomaiseksi, ihan hyvä jos en myyntityöhön joudu. Se on jo paljon positiivista. Työn määrä tai kesto ei ole vielä lyöty täysin lukkoon, mutta aikansa kutakin. Olen sitä paitsi opintotuella, joten ei tässä ole niin hätääkään.

Koulu alkaa parin viikon päästä - filosofian laitoksella olisi muutama mielenkiintoinen kurssi, ranskaa voisi jatkaa ja sitten kauppakorkeassa olisi opintoja niin paljon kuin vaan mielii tehdä. Täytyy koittaa olla buukkaamatta koko kevättään aivan täyteen - pitäisi ne muutamat yhdistystoiminta ja peliprojektit hoitaa kuntoon ajoissa levosta nyt puhumattakaan. Tällä hetkellä näyttää tosin ihan hyvältä.