Luin taas jonen jokusen ihmisen käsityksiä viime aikoina blogikansaa kohisuttaneesta parisuhdekeskustelusta. Ajattelin kirjoittaa pitkän ja tylsän analyysin siitä, miten vapauden käsitettä käytetään tarkoittamaan eri asiaa eri kirjoittajilla, mutta totesin sen turhaksi - kun nyt kerrankin puhutaan kiinnostavista asioista, niin mitä sitä hiuksia halkomaan. Sen verran totean kuitenkin, että minullekin vapauden käsite on keskeinen - ja pikemminkin positiivisen vapaus johonkin (hyvään elämään, yhdessä) kuin negatiivinen vapaus jostakin (parisuhteen kahleesta). Mitäpä muutakaan kuin sitä samaa vasemmistoliberaalia paatosta. Ei seksikohtauksia tässä blogissa useista toivomuksista huolimatta siis vieläkään. Ja sanotaanko tässä vielä varmuudeksi, että mielestäni jokainen voi elää ihan kuten tahtoo, eikä minulla ole mitään halua moralisoida kenenkään elämää. Mitä enemmän onnellisuutta, vapautta ja rakkautta maailmassa, sitä parempi.
Lisäksi olen viime aikoina miettinyt pitkään voinko sanoa mitään jonkun ihmisen elämäntavasta? Nähdäkseni vapautta nimittäin käytetään helposti pakkokeinona ("ei sinulla ole oikeutta sanoa miten minun pitäisi elää") tavalla, joka lieneepuolustettavan vapauskäsityksen vastainen. Arvostelma viedään yksilän valinnan alueelle tavalla, jota en välttämättä hyväksy - arvottamalla sitä kohti suunnattua argumenttia. (Valinnan vapaus on muutenkin yksi kiehtovimmista (ja oudoimmin käytetyistä) ilmiäistä niin elämässä kuin filosofian historiassa - se on tarkasti kytköksissä Augustinuksen tuomaan erotteluun järjen ja tunteen välille - tavalla jossa jumalla on minulle liian suuri merkitys. Eksyin aiheesta. Laitetaan sulkuihin.)
Ehkä keskeinen kysymys on se, voiko toinen sanoa miten toisen pitää elää? Entä jos se toinen on hyvinvointivaltio? Voiko yhteiskunta mitata hyvän ja pahan ja tulisiko sen pyrkiä näiden kontrolliin? Demokratianko keinoin? Vaikka se johtaa nähdäkseni automaattisesti "holhoukseen" tai no sanotaan mieluummin huolenpitoon? Tämä lienee se keskeinen vapautta rajoittava kysymys. Jos hyväksytään, että aina joku tietää paremmin: miten yksilön elämä tulee järjestää, niin miksen minä saa sanoa, miten sinun tulisi järjestää oma elämäsi? Mitäs Hiski aiheesta?
Vapauden kaiho
Sanat ja sävel: Hiski Salomaa
Meill? vapauden kaiho soi,
nyt rinnassamme toverit oi!
Siks' yhteistyöhön rintamahan käy,
pelastusta köyhille ei ennen näy!
Viha vaino pois,
rauha parempi ois?,
sopusointu kesken?mme vallitkoon.
Oi vapaus, kuule kutsua,
sua itkevät orvot kaipaa,
olet köyhän kansan pelastus,
siksi vapauslaulut raikaa.
Vaikk' jo aamu armas sarastaa
ja aurinkoinen heijastaa,
mutt' nuo synkät pilvet varjostaapi viel'
ja jylhät vuoret ompi vapauden tiell'.
Vaikka musta yö
veljen kättä kun lyö,
niin pilvet haihtuu
kylmyys vaihtuu tieltämme pois.
Oi, vapaus, kuule kutsua,
sua itkevät orvot kaipaa,
olet köyhän kansan pelastus,
siksi vapauslaulut raikaa.
Lisäksi olen viime aikoina miettinyt pitkään voinko sanoa mitään jonkun ihmisen elämäntavasta? Nähdäkseni vapautta nimittäin käytetään helposti pakkokeinona ("ei sinulla ole oikeutta sanoa miten minun pitäisi elää") tavalla, joka lieneepuolustettavan vapauskäsityksen vastainen. Arvostelma viedään yksilän valinnan alueelle tavalla, jota en välttämättä hyväksy - arvottamalla sitä kohti suunnattua argumenttia. (Valinnan vapaus on muutenkin yksi kiehtovimmista (ja oudoimmin käytetyistä) ilmiäistä niin elämässä kuin filosofian historiassa - se on tarkasti kytköksissä Augustinuksen tuomaan erotteluun järjen ja tunteen välille - tavalla jossa jumalla on minulle liian suuri merkitys. Eksyin aiheesta. Laitetaan sulkuihin.)
Ehkä keskeinen kysymys on se, voiko toinen sanoa miten toisen pitää elää? Entä jos se toinen on hyvinvointivaltio? Voiko yhteiskunta mitata hyvän ja pahan ja tulisiko sen pyrkiä näiden kontrolliin? Demokratianko keinoin? Vaikka se johtaa nähdäkseni automaattisesti "holhoukseen" tai no sanotaan mieluummin huolenpitoon? Tämä lienee se keskeinen vapautta rajoittava kysymys. Jos hyväksytään, että aina joku tietää paremmin: miten yksilön elämä tulee järjestää, niin miksen minä saa sanoa, miten sinun tulisi järjestää oma elämäsi? Mitäs Hiski aiheesta?
Vapauden kaiho
Sanat ja sävel: Hiski Salomaa
Meill? vapauden kaiho soi,
nyt rinnassamme toverit oi!
Siks' yhteistyöhön rintamahan käy,
pelastusta köyhille ei ennen näy!
Viha vaino pois,
rauha parempi ois?,
sopusointu kesken?mme vallitkoon.
Oi vapaus, kuule kutsua,
sua itkevät orvot kaipaa,
olet köyhän kansan pelastus,
siksi vapauslaulut raikaa.
Vaikk' jo aamu armas sarastaa
ja aurinkoinen heijastaa,
mutt' nuo synkät pilvet varjostaapi viel'
ja jylhät vuoret ompi vapauden tiell'.
Vaikka musta yö
veljen kättä kun lyö,
niin pilvet haihtuu
kylmyys vaihtuu tieltämme pois.
Oi, vapaus, kuule kutsua,
sua itkevät orvot kaipaa,
olet köyhän kansan pelastus,
siksi vapauslaulut raikaa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
Links to this post:
Luo linkki
<< Home