Keskiviikon Liberationissa oli pilapiirros demokraattien puoluekokouksesta: siinä oli selin kameraan päin kolme hahmoa, jotka kyllä olivat aika tunnistettavia katsoessaan yleisöön. Yleisöstä oli vastaavat kolme puhekuplaa: "Eläköön Carter" vasemmanpuoleisesta, "Eläkoon Clinton" oikeanpuoleisesta ja keskimmäisestä (Kerry) humoristisesti vain "Eläköön se tyyppi siinä keskellä". Pakkohan Kerryn on voittaa, mutta en oikein ymmärrä pitääkö se tehdä sanomatta käytännössä mitään koko kampanjan aikana, jotteivat vaan äänestäjät pelästyisi. Hui kamalaa, jotkut äänestäjät voisivat olla vaikka eri mieltä ja sen takia eivät äänestäisi tai vielä pahempaa, jotkin äänestäjät voisivat olla monistakin asioista eri mieltä, mutta silti äänestää kompromissina vähempänä pahana.

Nähdäkseni mielipiteidensä panttaaminen on epädemokraattista - äänestäjille ei uskalleta kertoa millaista politiikkaa ajetaan. Nähdäkseni myös politiikan ajamatta jättäminen on aika vastuutonta - koneistossa täytyy olla vikaa, jos läpi menee vain pelokkaita ehdokkaita, jotka eivät uskalla tehdä päätöksiä tai ainakaan näyttää suuntaa politiikalle.

Asiasta toiseen: Suomen istuva pääministeri antoi tässä lausunnon, jossa selvitti miksi hän asettuu ehdolle Nurmijärven kunnanvaltuustoon omien töidensä ohella. "Minulle on tärkeää vaikuttaa elinympäristööni, perheeni ja läheisteni asemaan." Minusta on oireellista, jos Suomen pääministeri kokee, ettei voi vaikuttaa elinympäristöönsä tai perheensä hyvinvointiin toimestaan Suomen suurimpana poliittisena vaikuttajana. Tai no, olen minäkin politiikkaa sen verran nähnyt, että tiedän tämän homman: Kepu haluaa Nurmijärven ehdottomasti suurimmaksi puolueeksi ja laskee Matti "Vanhanen" Vanhasen tuovan puuttuvat äänet. Hän on myös siitä kätevä, että läpimennessään hän antaa ensimmäiselle varasijalla läpimenneelle paikkansa, joten periaatteessa kukaan ei menetä mitään. Todellinen win-win, eikö totta?

Joku tietysti voisi nähdä hiukan ongelmallisena sen, että poliittisiin tehtäviin valitaan puolueiden matemaattisten suhteiden takia henkilöitä, jotka eivät aio muiden kiireidensä takia hommaansa hoitaa - sen sijaan, että sinne valittaisiin alunperinkin innokkaita, nuoria ja/tai naisia. Onneksi ei Nurmijärven Keskustassa ajatella näin. Voinhan olla toki väärässä ja Matti käykin sitten ahkerasti kunnanvaltuustossa - seurataan läsnäolotilasto sitten parin vuoden päästä ja katsotaan miten kävi.