Useampi ihminen on jo kommentoinut, ettei tama ole blogi, koska siina on vaan faktoja eika ollenkaan henkilokohtaista juttua. Eika edes yhtaan ns. vitun tyhmien ihmisten listaa!! Toisaalta joku taas sanoi, ettei tata jaksa lukea, kun taalla on aina politiikkaa. Nahdakseni taalla on aika vahan politiikkaa verrattuna siihen mita voisin tanne kirjoittaa.

Henkilokohtaisimpia asioita valttelen varmaan siksi, etta ne kertovat useimmiten myos muiden ihmisten henkilokohtaisista asioista ja kynnys kirjoittaa muiden ihmisten asioista on minulle aina aika korkea. Ajatukseni sen sijaan useimmiten sivuavat joko politiikkaa (laajasti kulttuurin osana ajatellen) tai filosofiaa (viela laajemmin ajatellen).

Samoin kynnys kirjoittaa tyhjanpaivaisyyksia on noussut ehka liiankin korkealle. Toisaalta, enhan mina meinaa jaksaa edes lukea sellaisia blogeja, joissa ei ole asiaa nimeksikaan, joten ehken voi kovin paljon tassa muita arvostellakaan... luette, jos luette. Ajatus blogista reportterin korvikkeena (vrt. jenkkien puoluekokoukset) tuntuu liian laskelmoivalta, tosin osasyyna lienee se, etta ainakin niista konservatiivisempia lukiessa tekee hyvin helposti mieli ryhtya keittamaan napalmia. Onneksi ne eivat osaa suomea.

Kun nyt laskelmoivuudesta aloitettuun, niin minua haittaavat myos ns. vaaliblogit - luulisin, etta ylkkari ymmarsi yskasta vain osan blogiartikkelissaan ja kehottaessaan kunnallisvaaliehdokkaita bloggaamaan. Toisaalta kaipa mika tahansa mika lahentaa poliitikkoja kansaan (ja ohittaa nykymedian) on hyvaksi, mutta nuo blogit sumentavat helposti sen poliittisen ohjelman, jonka puitteissa todellisia paatoksia tehdaan - puolueohjelma ei olekaan enaa niin tarkea. En viitsi linkittaa, etsikaa bloginne itse. Vaaliblogin keskeisin ongelma on se, etta blogin poliitikoille tarkein ominaisuus, eli omien paatosten selittely ja omien aikaansaannosten ynnays, jaa tekematta, jos paivitys loppuu heti vaalien jalkeen. Kokemusten mukaan se loppuu.

Kirjoittaa itsensa nakyviin joo, mutta mita jos blogi kirjoittaakin itsensa?