Eilen ehdittiin jo synkistella Ukrainan uhkaavalla sisallissodalla, mutta ehka toivoa rauhanomaisesta ratkaisusta viela on, vaikkei uusista vaaleist a kukaan uskallakaan sanoa mitaan. Venajan arvioitiin lisaksi jo lahettaneen erikoisjoukkonsa vartioimaan Ukrainan presidentinpalatsin eteen, ukrainan uniformuissa, kuten maan tapa on. Tarpeetonta varmaan sanoakaan, etta paikallinen ukrainalainen, valkovenalainen ja venalainen sektio seuraa konfliktia enemman kuin pienella mielenkiinnolla.

Taustalla haiskahtava geopolitiikka on niin vastenmielista, etta en viitsi sanoa siita mitaan. Ensinnakaan en ymmarra amerikkalaisten hinkua ryhmittya Venajaan eroa tekevien poliittisten ryhmittymien tueksi kaikissa Venajan naapurimaissa ja toiseksi en ymmarra Putinin kaymaa voimapolitiikkaa lahialueillaan (enka kylla alueensa sisallakaan aina). Vitut demokratiasta, kunhan vain tulokseksi tulee uusi hallitsija. Sashan arvio siita, ettei demokratiaan uskota kovin paljoa idassa saa ihan uutta pontta koko ajan.