Aktiivisen epäsosiaalinen olo. On ollut kohta jo pari kuukautta. Ei tee oikein mieli mennä minnekään, lähinnä voisi istua kotoa. Tänään jäivät väliin laitoksen pikkujoulut ilman mitään syytä. Ei ilmainen ruoka, viini, luovat työkaverit tai edes tulevaisuudessa varmasti käyttökelpoiset suhteet houkuttaneet. Meni mieluummin olemaan tekemään mitään.

Opiskelijapolitiikan kosteat illat nappaa kiinnosta ja jopa monet harrastushommat maistuvat puulle. Niistä olen mahdollisuuksien mukaan pääsemässä/päässytkin jo eroon. Työhommat eivät oikein etene ja kerrankin jopa arvosanani ja opiskelutahti koulussa ovat laskeneet.

Jopa lähempien ystävien läheisyydessä tuntuu olo välillä tukalalta. Yleensä ei sentään, mutta välillä pahemman kerran. En muista koskaan ennen kokeneeni moista - yleensä viihdyn seurassa vaikken niin paljon metelöisikään ja ihmisten kanssa tulee toimeen ihan hyvin.

Ehkä se on jotain sosiaalista väsymystä tai jotain tai sitten olen vain tulossa vanhaksi. Enkä oikein edes tiedä mikä siihen auttaisi. Ehkä pitäisi hankkia urheiluauto. Tai loma. Toisaalta en havaitse itsessäni mitään perustavaa väsymystä tai muuta - yleensä aikaisemmin olen aina havainnut stressinoireet ja ymmärtänyt pitää pari päivää vapaata ja keventää kuormaa. Ehkä se havaitsemattomuus on jotenkin pelottavinta.