Kirjoittelin taas kauppatieteellistä tekstiä ja huomasin, että marginaaleihin oli ilmestynyt asiaa kiinnostavampia tekstejä, jotka eivät sitten olleetkaan oikein asiassa: "muista kulutusyhteiskunta", "sukupuoli on out", "luokkajaosta luopuminen teki kipeää" ja "Mitä hevonpaskaa tässäkin artikkelissa, lue Marxisi, ääliö."

HYY:n edustajisto kävi retkellä Kouvolassa ja ohessa tehtiin päätöksiä. Jäsenmaksu nousee ensi vuodelle viidestätoista seitsemääntoista euroon (pienemmän jäsenmaksun puolesta tekemäni esitys meni nurin 6 vs. jotain melkein neljäkymmentä.) Edustajistoa peloteltiin jollain ihme luvuilla, joiden mukaan sen toiminta lakkaa ilman leikkauksia vuotena 2010. Vitsi talouskriisi.

Ilmeisesti jotkin edustajat uskoivatkin tämän ja totesivat "nyt pitääkin säästää heti jostain kaksi miljoonaa". Vertailun vuoksi voi sanoa, että nykyinen jäsenmaksu pitää triplata, että "optimistinen arvio" ei toteutuisi. Saimme sentään pöydätyksi hallituksen lisäleikkauspaketin, joten siihen palataan varmaan tulevissa edareissa. Luvut eivät äänestämisen jälkeenkään menneet edes liitteeksi.

Onnistuneen edaripäivän kruunasi se, että strategiaan laitettiin, että ylioppilaskunnan tehtäväksi on mm. luoda akateemisia kansalaisia. Isänmaan toivot sentään poistettiin tuosta, mutta ehdotus "kriittisiä yhteiskunnan jäseniä" olikin jo liian vasemmistolainen - turpiin 19 vs. 21.

Noh, ainakin olin tosi paljon äänessä taas, kun hallituksen perustelut olivat aivan omaa luokkaansa "Nyt pitää katsokaas säästää, jotta tulevaisuudessa tarvitsisi säästää vielä enemmän". Säästämisen väistämätön teologia harmittaa joskus. Eikä HYYllä olekaan kovin montaa sataa miljoonaa rahaa. Ainakin olin oikeassa, joten ei tarvitse sitä katua. Eikä varmaan yrittämisen puutteesta voi syytellä. Ylioppilaskuntavaikuttaminen on ihanaa.

http://www.mol.fi/avo/avo.htm suositteli minulle ammatteja. Viiden tähden perfect match osumia olivat: Agronomi, elinkeinoasiamies, isännöitsijä, kuluttajaneuvoja, kunnanjohtaja, mainospäällikkö, markkinointipäällikkö, metsänhoitaja, nimismies, sosiaalijohtaja, tuomioistuinlakimies, elokuvatuottaja ja ympäristösuojelusihteeri.

Mukava tietää, että toistaiset uravalinnat eivät ole ainakaan rajoittaneet potentiaalista ammatinvalintaa. Toisaalta, jos nyt kyttä, kyylä ja markkinointiapinat poistetaan, niin jäljelle jää lähinnä kummallisia vaihtoehtoja. Jos joku lukijoista tietää löytyisilö mieluiten lähiseuduilta kuntaa jossa olisi minulle kunnanjohtajan paikka auki, niin olisin toki kiinnostunut.

Emilia ja meep. raportoivatkin jo retkestämme Kallioon. Erään peliprojektin tunnuslauseeksi ehdotettiin lentävää lausetta "Kaikki ehjä ärsyttää". Nyt tulin takaisin Yläneeltä ja olen hyperaktiivinen. Ehkä lähetän vielä sata mailia tänään, niin voin huomenna sitten laatia tutkimusaiheen kartoitusta proffalle. Tai sitten voisi höpöttää puhelimessa, siistiä.

Venäläisten surffarilakimiesten suosima kanadalaisbändi (Sum 41) tiesi kertoa:

How can we still succeed, taking what we don't need?
Telling lies, alibis, selling all the hate that we breed.
Supersize our tragedies! (You can't define me or justify greed)
Bought in the land of the free! (Land! Free!)

And we're all to blame, We've gone too far,
From pride to shame, We're trying so hard,
We're dying in vain, We're hopelessly blissful and blind
To all we are, We want it all with no sacrifice!

Realize we spend our lives living in a culture of fear.
Stand to salute; say thanks to the man of the year.
How did we all come to this? (You can't define me or justify greed)
This greed that we just can't resist! (Resist!)

And we're all to blame, We've gone too far,
From pride to shame, We're trying so hard,
We're dying in vain, We're hopelessly blissful and blind
To all we are, We want it all.
Everyone wants it all with no sacrifice!

-Sum 41, We're all to blame

Tekisi mieli pyydellä anteeksi laiskuuttani, mutta menettäisin siinä varmaan loputkin lukijani. Suomessa nettis ei vaan päivity samaa tahtia kuin Ranskassa. Syynä ei yllättäen ollutkaan toisaalta laiskuus vaan jonkin verran muuta hommaa.

Olen suorittanut matalalentoa paikasta toiseen nyt jo pari viikkoa ja samalla yrittänyt rentoutuakin. Onnistuminen on ollut kohtalaista, mutta olen silti ottanut ehkä vähän liikaakin paineita tekemättömistä töistäni ja puuhastellut kaikenlaista harrastusprojektien kuten Savujen lahden ja Ecce homon parissa.

Bonukena HYYssä tapahtuu taas yhtaikaa enemmän kuin koko kahtena vuotena yhteensä. Väistin sentään sitvasin edustajistoryhmän puheenjohtajuutta todella heikoilla verukkeilla - tähän tosin palataan, jos joku erehtyy äänestämään minua vielä syksyn edustajistovaaleissa.

Kun nyt tässä Keskustan Apilaa haukuin vain vähän aikaa sitten, niin johan tykit kääntyivät kohti Kokoomusta (lue: porvariyhteistyötä). Mun pitäisi varmaan alkaa laskuttaa näistä suomen politiikan suuntaviivoistani.

Apila tykittää mm. "Oppositiossakaan ei voi linjaa vaihtaa päivittäin" ja "Ala-Nissilä muistuttaa Keskustan ja oikeiston eroista." Jos ei tämä olisi niin poliittisesti tarkoituksenmukaista, niin se olisi varmaan jopa huvittavaa. Tai no, lukekaa toki itse ja tehkää päätelmänne: http://www.keskusta.fi

Niinjoo, spontaania repeilyä aiheuttanut kuulutus CDG.n lentoasemall englanniksi: "All found items can be instantly destroyed by the police. Passangers are strongly instructed to take their luggage with them."

Ranskasta ei vieläkään oikein mitään sanottavaa, koska vuosi on vain liian pitkä aika reflektoinnille. Suosittelen kuitenkin vaihtovuotta kaikille, koska se laajentaa horisontteja massiivisesti.

Minulle esitettiin arvelu, että olen kurrkkuani myötä täynnä Savujen lahtea, koska kaikki mainitani siitä tässä nettiksessä ovat neutraaleja tai negatiivisia. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta, koska olen innostunut ja odotan kesää ja peliä innolla. Ilmeisesti puhe vain nettiksessäni on ollut negatiivista.

Haluaisin kansanaanestyksen aiheesta: "Pitaisiko Tanskan siirtya Euroon". On jotenkin niin vihoviimeista olla eurooppalainen ja unohdella suvereenista, ettei eurolla valttamatta saakaan syotavia vaihtolentokentalla. Tuloksena kasa jotain öyrejä. Ainiin, Suomessa on näppäimistöissä skanditkin.

Nyt siis Suomessa ja voi kylla tama on siisti maa! Suurin osa asioistakin on jotenkin luonnolisempia ja helpohkoja. Ranskasta lisa, kunhan ehdin reflektoida. Tai no, ei kokemuksesta mitaan kovin analyyttista voi sanoa, jos sen pituus on vuosi. Ihan kiva.

Ja sitten katsaus Suomen poliittiseen elämään. Keskustan pää-äänenkannattaja ja Suomen toiseksi konservatiivisen verkkolehti Apila tarjoaa taas tykinruokaa vatsan taydelta. Osoite:

http://www.keskusta.fi/apila/paakirjoitukset/?article_id=11221

Nakissa on, kuten tavallista, joskin aina yhta hammentavaa, Vasemmistoliitto. Tai lahinna se, etta Siimes asettuu Halosen taakse jo ensikierroksella. Tai no, kyllahan mina ymmarran, etta samaan aikaan on vaikea paitsi haukkua toista puoluetta aanestajien ohjailusta ja yrittaa ohjata omia aanestajia toisten ehdokkaiden taakse.

Vanhasen imagossa on edelleen aika paljon hiottavaa verrattuna Niiniston rehellisen amerikkalaiseen unelmaan (suomalainen elamantapa mun perse, siina meni mun aani Niinistolta, jos ei se ihan mennyt jo mun syntyessa). Enka nyt mene edes Vanhasen yksityiselamaan, koska se ei ihan oikeasti aanestajille kuulu. Toisaalta itsensa markkinointi perhearvojen kannattajana altistaa jonkin verran miesta ehka sittenkin kritiikille. Mina en rupea kivia heittelemaan kuitenkaan.

Taman presidenttipelin oikeisto on ryssinyt kylla ihan itse - kokoomuksen Nato-myonteinen linja muuttunee presidenttiehdokkuuden myota, mutta takinkaanto on aika selva. Ja sita paitsi porvarit joutuvat laittamaan toisensa tulilinjalla saadakseen aanestajat liikkeelle, koska pelkka huippusuositun Halosen haukkuminen ei riita. Tuloksena on se, etta epatodellisessa toisen kierroksen tapauksessa ensimmainen kierros on viela aika hyvin muistissa ja kaikki haavat tuskin parantuneet.

Porvareiden yhteistyosta ei talla hetkella nayta tulevan yhtaan mitaan: Jos Niinisto tippuu, eivat Kokoomuslaiset liberaalit naiset taivu Vanhasen taakse ja jos Niinisto tippuu ei Keskustan vasemmisto missaan tapauksessa hyvaksy Niinistoa. Sen sijaan Halosen taakse asettuu kaytannossa koko vasemmisto ensimmaista kierrosta myoten, koska Vasemmistoliitossa on jo pitkan aikaa sitten hyvaksytty defaitistinen saanto, ettei se saa omaa presidenttia. Sita paitsi puolue petaa itselleen hallituspaikkaa yhteistyolla SDP:n kanssa SDP:n voittaessa Keskustan tulevissa eduskuntavaaleissa. Toisella kierrokselle Halonen saa vihreiden ja liberaalienkin aanet. Loppu on historiaa.

Ainoa edes marginaalisesti presidenttipelissa kiinnostava asia on se, taytyyko aanestaa kaksi kertaa vai riittaako yksi. Ellei nyt satu jotain ihan outoa.

Osa kuusisataakuusikymmentakuusi Savujen lahtea: avustushaku helvetista. Miksi mun mielesta tuntuu valilla silta, etta Suomen liveroolipeliskenen kehittymista estavat sen parhaimmat puolestapuhujat? En ruodi Suolia taman enempaa talla medialla, koska en pida sita kovinkaan asianmukaisena. Toivon vain, etta aito harrastustoiminnan tukeminen tulisi siellakin byrokratiaa tarkeammaksi - mita se monien Suolissa aktiivisesti toimivien mielesta onkin.

Join eilen liikaa kaljaa ja hukkasin taman paivan etsin proffaa, jota en sitten loppujen lopuksi loytanytkaan. Palataan niihin ovareihin sitten joskus toukokuussa - asia ei tunnu rasittavan minua kovinkaan paljon. Olen varmaan tottunut tahan alyttomaan hardelliin jo. Tama on varmaan ihan selkea muutos - olen oppinut ottamaan juuri tallaiset vastoinkaymiset ikaankuin luonnollisempina - eivatka ne huolestuta kovinkaan paljon. Aikaisemmin olisin ollut varmaan huolesta ihan soikeana.

Koko Ranskan tilinpaatos vaikuttaa jaavan tehtavaksi vasta Suomessa, mika ei suinkaan ole pelkastaan negatiivinen asia. Ainiin, meep. menee ensi vuodeksi Ranskaan, mika on hienoa!!

Joinain paivina ei vaan mikaan onnistu - tanaan on ilmeisesti sellainen. Menin suulliseen kokeeseeni kuten sovittua kymmeneksi. Viela kaksi tuntia jalkeenpain professoria etsittiin kaytavilta ilman menestysta. Tenttiin en paase, koska en ole Ranskassa ja sita paitsi eilen sovin professorin kanssa tamanpaivaisesta.

Toisaalta, jostain ihme syysta en ole laisinkaan huolestunut siita, etten mahdollisesti saa tyypillisen ranskalaisen hardellin takia erasta kurssiani (jonka parikymmensivuista lopputyota olen vaantanyt koko kevaan itku kurkussa) lapi. Ylihuomenna tama sekasotku kuitenkin saa jaada hetkeksi. Jesh!

Oho, ei aika riittanytkaan tanaan viimeisen koulutyon palautukseen, joten siihen palataan sitten joiltain osin viela huomenna. Eli sentaan jotain tekemista viela koulun kanssa jai viikonlopuksikin - onneksi ei paljon.

Kevaan ensimmaiset tentit (tottakai suulliset, kun ollaan nyt sentaan ranskassa) edessa. Opettaja perusteli suullisia tentteja myos Erasmus-oppilaille: se on helppoa, siina heti tietaa tai ei tieda eli saa joko hyvan tai huonon arvosanan. Suullisten tenttien oivuus ei minulle viela ole auennut - keskeisin kysymys on lahinna stressinsieto: ei saa jaatya opettajan ja luokan edessa vaan hopottaa jotain sekavaa. No, en ole ennenkaan kuollut ja minusta nuo ovat ihan toimivia kuulustelutapoja. Toisaalta, taidan olla taalla aika vahvassa vahemmistossa.

Olen tehnyt tämän aikaisemminkin, mutta nyt tuli kiinnostavampia tuloksia. Joku väitti minun muuttuneen, tiedä häntä.

Hyveitä:
Rakkaus: 12
Suhteellisuuden taju: 11
Jalo joutilaisuus: 10
Lojaalisuus: 9
Urhoollisuus: 9
Viisaus: 8
Oikeudenmukaisuus: 7
Pyhä huolettomuus: 6
Hiljainen tieto: 5
Anteeksiantavaisuus: 2
Kohtuullisuus: 2

Syntejä:
Vihamielisyys: 13
Ylpeys: 11
Hengen velttous: 10
Huumorintajuttomuus: 9
Kateus: 9
Murehtiminen: 8
Vatsan palvonta: 7
Ahneus: 3
Välinpitämättömyys: 3
Tietämättömyys: 2
Hekumallisuus: 0