Kummallista miten paljon enemmän aikaa on käytettävissä, jos ei tarvitse olla joka päivä 8-16 tekemässä jotain kaiken huomion vievää. On ollut aikaa pitkästä aikaa rentoutua, osallistua kaikennäköiseen järjestötoimintaan ja lukea. Syksyyn päin katson myös aika luottavaisena. Kaikkea mukavaa on horisontissa.

Roolipelit palailevat kesätauoiltaan. Ecce homo ensi viikolla ja eilen päästiin jo melkein eksorsismiin Meiran pelissä. Jos vielä joku D&D.

Mun kuulemma pitäis sanoa jotain Fortumin optioista. Niissä ei ole mitään tolkkua silloin kun palkitaan asiasta, jolle muutama ihminen ei mitään voi (pörssikurssi). Tappio yritykselle ja Suomen valtiolle on noin 500 miljoonaa. Käytännössä Fortum on edelleen nousukauden aikanakin pitänyt melkein jatkuvasti käynnissä YT-neuvotteluja, joiden tuloksena on sanottu irti tuhansia ihmisia. Pelkästään noilla optiotuotoilla voisi maksaa parin tuhannen ihmisen palkat.

Mitäkö pitäisi tehdä? Ensinnäkin purkaa loputkin optiojärjestelyt yhtiöiden edun vastaisena ahneudenosoituksena ja sitten säätää pari lakia, joilla estetään johtajia saamasta jo luvattuja optioita. Pääministerin puheet hallituksesta sopimuskumppanina ovat kyllä vaarassa, mutta lähinnä sen nostaessa kädet pystyyn koko kansan ollessa samaa mieltä optioiden mielettömyydestä. Kyllä te voitte siellä eduskunnassa lain säätää, siksi teidät on sinne valittu!

Tekijänoikeudesta mielenosoitus 4.10. klo. ät 13 eduskuntatalolla. Lisätietoa: http://tonih.iki.fi/tekijanoikeus/

Ja kun tämä nyt muutenkin tälle kannareiden julkaisulinjalle meni:

"

Vasemmisto-opiskelijat ry
Tiedote, vapaa julkaistavaksi
Hallituksen kokous 24.9.2005, Tampere

VASEMMISTO-OPISKELIJAT:
TEKIJÄNOIKEUSLAKI UHKAA HYVINVOINTIVALTIOTA

Vasemmisto-opiskelijat ei hyväksy esitystä uudeksi tekijänoikeuslaiksi."Annettu esitys heikentäisi oleellisesti "kulttuurin kuluttajaoikeuksia" monikansallisiin ohjelmisto- ja mediakeisareihin verrattuna, rajoittaisi tiedon vapautta sekä rapauttaisi hyvinvointivaltion perustaa. Eduskunnan pitää hylätä koko sekavasti laadittu ja hämärästi kirjoitettu laki",Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja Juho Lindman vaatii.

Lakiesityksessä oletetaan kulttuurin tulevan ylhäältäpäin valmiissa paketissa. Tosiasiassa merkittävä osa kulttuurin käytöstä edellyttää kokijan aktiivista panosta. Tämä panos voi olla esimerkiksi musiikin siirtäminen CD:ltä tietokoneen kaiuttimien kautta soitettavaksi.

Laki uhkaa siirtää yhä enemmän informaatiota yleiseltä alueelta yksityiselle alueelle. Tiedon julkisuus on kaiken tasa-arvoisen osallistumisen edellytys. Vain sen avulla voidaan käydä kriittistä, tieteellistä tai yhteiskunnallista keskustelua. "Tulisiko esimerkiksi kirjan kirjoittajalle antaa oikeus määrätä kuka saa lukea mitäkin kirjaa, missä olosuhteissa ja kuinka monta kertaa?", Lindman kysyy.

Vasemmisto-opiskelijat haastaa lainlaatijat rohkeasti miettimään mihin suuntaan tekijänoikeutta ja tulevaisuuden yhteiskuntaa tulee kehittää. Kulttuurin jakaminen on perinteisesti katsottu hyvinvointivaltion peruspilariksi. Tämän ajattelun hedelmiä ovat olleet esimerkiksi uuden lakiesityksen hengen mukaisesti törkeästi tekijänoikeutta loukkaavat peruskoulu- ja kirjastojärjestelmät.

(Poistin yhteystietoni)

MIKSI KAPITALISMI ON VAPAAN MARKKINATALOUDEN VASTAKOHTA

Vapaa markkinatalous periytyy brittein saarilla vallinneesta liberaalista perinteestä 1700-luvulla. Sen mukaan vapaa kilpailu (tietyissä, kilpailusta vapaissa olosuhteissa) johtaa hyvinvoinnin ja varallisuuden jakoon optimaalisella tavalla. Keskeinen intrumentti tässä on markkinoiden toiminta, joka pystyy tasoittamaan hyödykkeiden hinnat oikealle tasolle kannustaen samalla taloudelliseen toimeliaisuuteen ja siveelliseen käytökseen.

Kapitalistiksi kutsuttu oppi ilmestyi 1800-luvun puolivälissä. Sen keskeisin väite on omistuksen ja päätöksenteon keskittyminen hyvin pienelle omistavalle luokalla ja sitä palveleville rahoituslaitoksille. Suurena syynä kapitalismin leviämiseen oli "teollisen vallankumouksen" vaatima pääomaintensiivinen tuotantorakenne. Isoilla lainoilla ostettiin isoja koneita ja rakennettiin perusinfrastuktuuri - tämän jälkeen lainoja ja niiden korkoja maksettiin takaisin pitkään.

Käytännössä kapitalismin toiminnan kulmakiviä ovat laillisen kehyksen ja oikeudet takaava yhtiömuoto ja lisäpääoman saaminen toimivilta rahoitusmarkkinoilta. Kapitalismi kehittyi viime vuosisadalla yhä voimakkaammaksi ja vapautti kansainväliset rahoitusmarkkinat sekä laajentaen monopoleja eri aloilla, esimerkiksi tuoden ne tekijänoikeuteen ja tuotekehitykseen.

Kapitalismi perustuu kasvun ideologiaan. Jos otat pankista lainan, pankki avaa sinulle tilin ja laittaa sinne esim. 100 000 euroa. Samalla pankki luo nuo rahat tyhjästä. Sinun pitää kuitenkin parinkymmenen vuoden sisällä maksaa pankille takaisin korkoineen vaikkapa 200 000 euroa. Kaikki raha nykyisessä pankkijärjestelmässä syntyy näin. Toisin sanoen, joudut menemään oikeaan maailmaan taistelemaan oikeiden ihmisten kanssa tuosta toisesta 100 000 eurosta voidaksesi maksaa lainasi takaisin. Tämä ei ole ongelma, jos talous kasvaa jatkuvasti korkojen verran. Mutta jos ei kasva, niin silloin rahaa ei yksinkertaisesti olekaan kaikkien velkojen maksuun. Näin kapitalismiin on rakennettu sisään kasvuodotus: ilman kasvua, se romahtaa.

Mitä sitten on kasvu? Yhä uusia asioita tuodaan jatkuvasti talouskasvun piiriin. Viimeisimpiä ovat luonnovarat, tekijänoikeudet, energia sekä tehokkaat jälkimarkkinainstrumentit. Näin BKhen saadaan laskettua koko ajan uusia asioita ja talous saadaan kasvamaan. Ongelmallista tämä on vaikkapa osakemarkkinoilla (siis pörssissä, jälkimarkkinoilla). Osakkeiden kursseilla ja eri instrumenteilla pelataan, koska osakkeiden arvo ei heijasta mitään todellisen maailman asiantilaa, paitsi välillisesti. Fortumin kurssi voi nousta valtavasti öljynhinnan kallistumisen takia, vaikka sen johto tunaroisi kuinka paljon.

Pörssistä on tullut valtava kasino, joka vaikuttaa luovan arvoa (rahaa) tyhjästä. Käytännössä se myy tyhjää: oikeutta omistukseen, joka perustuu loppupeleissä sangen löyhään sosiaalisen konsensukseen. Tämä on keskeinen ongelma, koska investoinnit tyhjään eivät ole investointeja todellisen maailmaan: ne eivät pidä yllä infrastruktuuria tai luo uusia työpaikkoja tuotekehitykseen. Tyhjään sijoittaminen on lisäksi monin paikoin tuottoisampaa kuin investointi, joten tyhjään sijoittaminen syö vaikkapa palkkaamiseen tai uusiin investointeihin laitettavia rahoja. Kyseessä on siis valtava pyradimihuijaus.

Miten kapitalismi sitten toimii vapaata markkinataloutta vastaan? Kapitalistisen yhtiön tärkein ja ainoa moraali on voiton tuottaminen osakkeenomistajalle. Paras tapa tehdä se on paikallinen monopoli. Markkinatalouden keskeisin oletus on se, ettei yhdelläkään myyjällä ole mahdollisuutta vaikuttaa hintoihin. Vain siten hinta muodostuu optimaaliseksi. Tässä mielessä vapaata kilpailua ei ole - megayhtiöt hinnoittelevat hintansa jo nyt vetäen kotiin kaiken sen minkä kuluttajat vain maksavat. Ne pystyvät brändeillään, sisäänostohinnoillaan ja paikallisilla monopoleillaan (vedoten esim. tekijänoikeuteen) säätelemään hintoja. Samalla ne käyvät avointa sotaa uusia alalle tulevia pienyrittäjiä vastaan. Tämä johtaa siihen, että hinnat määrittyvät tasolle, joka tuottaa suurimman arvon omistajalla: ei suurinta arvoa yhteiskunnalle tai varallisuuden jakautumista. Sangen harva omistajien joukko hallitsee täysin kohtuutonta osaa maailman varallisuudesta.

Toinen kapitalismia suuresti voimistanut seikka on pääoman vapaa liikkuvuus. Sitäkin perustellaan välillä markkinatalouden teeseillä. Tosiasiassa esimerkiksi klassinen (Ricardolainen) markkinatalous olettaa aina täystyöllisyyden kahteen ulkomaankauppaa käyvään maahan. Vain sen avulla niiden vaihtosuhde pysyy tasapainossa: muussa tapauksessa työllisyys ja "hyvinvointi" siirtyy toiseen maahan. Käytännössä tämä johtaa esimerkiksi Suomessa työpaikkojen katoamiseen paperiteollisuudessa Kiinaan megayhtiöiden kilpailuttaessa kansallisvaltioita keskenään. Tuloksena työpaikat keskittyvät heikot sosiaaliset oikeudet omaaviin maihin, joissa edelleen yhtiöt keräävät usein valtavat verohelpotukset.

Ekonomistit huijaavat samaistamalla markkinatalouden ja kapitalismin. Tarkkasilmäinen havaitsee sen. Markkinatalouden hyväksyminen ei tarkoita kapitalismin hyväksyntää. Samoin politiikan tehtävä on edelleen suitsia taloutta ja kasvattaa isänmaan ja yhteiskunnan ihan oikeaa hyvinvointia. Voima, joka kapitalisteille (tässä siis ei markkinoille) on luovutettu, pitää ottaa takaisin, nyt kun se vielä on mahdollista. Kukaan ei voine kiistää sitä, että tilanne, jossa yksi prosentti ihmiskunnasta omistaa saman verran 50% heikompi puoli tai jossa ekokatastrofi on täysin ilmeinen, olisi jotenkin kestävä.

Valtio ja suuryhtiöt yrittävät aivopestä kuluttamaan ja kuluttamaan ainoana kansalaishyveenä. Tällainen institutionalisoitu hedonistinen materialismi johtanee elämän tyhjyyteen ja passiivisuuteen. Minä ainakin etsisin sellaisiakin asioita, jotka olisivat kansantaloudelle ja kasvun kannalta turhia. Maksetut elämykset eivät vielä anna elämälle merkitystä.

Seuraavalla kerralla Jukan sanoin: Putkitutkinnolla pätkäelämään.

Elämä on bilettä. Nina muutti ja Jenni lähtee Ranskaan. Ei voi tajuta, vaikka kävi siellä viime vuonna itsekin. Ehkä myöhemmin.

Larppiproduktioista on myös ollut puhetta. Niistä enemmän, jahka siirrytään sanoista enempi tekoihin.

Tekijänoikeuslobbaaminen jatkuu tiukkana. Sääli että tuokin kuuluu Karpelan toimialaan, kun mieluummin jotain ihan muita ministereitä kuumottaisi, mutta tuo lakiehdotus on aivan törkeä, joten ei kai auta.

Ei mun varmaan ole tästä järkeä sen enempiä kirjoitella, lukekaa itse: http://www.effi.org

Vantaalla hyviä päätöksiä: opiskelija-alennusta ollaan nostamassa 50%. Loistava homma!

Rääpäle muutti taloon ja kotiutui nopeasti. On se ihku.

Sain tutkimusassistenttipaikan kauppikselta Tekesin EU-projektissa vuoden 2006 loppuun (optiolla 2008 loppuun). Tutkimusaiheena vapaat ja epävapaat ohjelmistot liiketoiminnassa . Duunilla, ja mahdolllisella visiitillä ulkomaille Hannan kanssa, voisi varmaan rahoittaa itsensä tohtoriksi asti.

Arwen:

Jos olisin kuukausi, olisin: toukokuu
Jos olisin viikonpäivä, olisin: torstai
Jos olisin kellonaika, olisin: keskiyö
Jos olisin planeetta, olisin: Mars
Jos olisin merieläin, olisin: merileijona
Jos olisin suunta, olisin: eteenpäin
Jos olisin huonekalu, olisin: musta barokkisohva
Jos olisin synti, olisin: ylpeys
Jos olisin neste, olisin: hengittänyt vahva punaviini
Jos olisin puu, olisin: pihlaja
Jos olisin kasvi, olisin: pihlaja
Jos olisin säätila, olisin: ukkosmyrsky
Jos olisin soitin, olisin: tsembalo
Jos olisin eläin, olisin: jääkarhu
Jos olisin väri, olisin: musta
Jos olisin vihannes, olisin: talviomena
Jos olisin ääni, olisin: lehmänkello
Jos olisin alkuaine, olisin: uraani tai kryptoniitti
Jos olisin auto, olisin: rikkiJos olisin laulu, olisin: suomenkielinen käännös jostain hyvästä biisistä
Jos olisin elokuva, olisin: Hollywood-versio
Jos olisin kirja, kuka minut olisi kirjoittanut: Kafka
Jos olisin ruoka, olisin: Pulla. Jos se ei käy, niin hyvä pihvilounas.
Jos olisin paikka, olisin: jossain sivummalla.
Jos olisin numero, olisin: öö, kuuskuuskuus?

Niin, jos joku punavihreä Helsingin yliopiston ehdokas haluaa lähteä ehdolle Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin sitvasin listoille, niin yhteys minuun neljän päivän aikana. Viestiä voi tarvittaessa levittää tai kavereita ilmiantaa lähestyttäviksi, jos en muuten älyä.

On tunnettu tosiasia, että taloutta on mahdoton ennustaa. Ekonomistit kuitenkin aina yrittävät. Jos haluat olla ekonomisti, niin muista, että voit aina todeta jotain seuraavankaltaista ystäviesi innostamiseksi:

1) Usan taloutta uhkaa ylikuumeneminen/vaihtotaseen alijäämä (ensimmäinen kun vallassa on demokraatti, jälkimmäinen kun republikaani.)

2) Öljyn hinta on noussut ja on pitkällä aikavälillä kuluttajien luottamusta uhkaava tekijä (kapitalismi toimii niin, että jos hyödyke loppuu, niin sitä ennen sen hinta nousee)

3) Korot ovat nousussa/laskussa, mutta lyhyellä tähtäimellä tämä ei aiheuta vakavaa uhkaa (Korot ovat aina nousussa elleivät ne ole laskussa, tästä ei seuraa mitään, eikä siihen edes voi juuri mitenkään vaikuttaa.)

4) Keskuspankin koronnostoa ei aivan vielä odoteta/markkinat olivat ottaneet keskuspankin koronnoston huomioon. Tosiasiassa keskuspankit eivät voi juuri mitään, jos paska osuu kunnolla tuulettimeen, kuten taloushistoriaa lukeneet tietävät. Niillä on kuitenkin tärkeä jees-miehen rooli.

5) Öljyt/lakot ovat leikanneet talouskasvua. (Orjatalous tarjoaa lopullisen ratkaisun työntekijäongelmana - ikuinen talouskasvu on taattu).

Varoitus: Maailman suurin känniääliö.

www.greywolves.org/~deltax/kanniaalio.jpg

Yleisön pyynnöstä sama vähän pienempänä: www.greywolves.org/~deltax/pienempiaalio.jpg

Kiitos Setälä, olen sanaton.

Riston ja Suvin bileessä viikonloppuna mukavaa. Lisäksi nukkui, luki ja pelasi Icewind Dalen läpi. Uusi työviikko, kivaa.

Päivän turha muka kauppatieteellinen sana: verokilpi.

Lause samalta rahoituksen luentosarjalta: "Many countries offer special benefits, e.g. tax breaks or financing at lower rates, to attract foreign direct investments. On the other hand, foreign direct investments are subject to political risk."

Olen taas saanut kuulla, ettei blogistani meinaa oikein saada tolkkua. Voisin taas yrittää varmana kirjoittaa selkeämmin, koska yleensä jos tekstissä ei ole järkeä, niin silloin ei ole järkeä sen takana olevassa ajattelussakaan. Lisäksi se suomenkielen kirjekurssi pitäisi varmaan hoidella tässä jossain vaiheessa. Mahdollisesti jopa tänä syksynä.

Päivän aihe: tiede. Tai no, positivistinen tieteenihanne, joka on hallinnut länsimaista tiedettä viime vuosisadalta lähtien. Ajatus siitä, että tieteen tulee esittää yleisiä säännönmukaisuuksia, jotka ovat toivottavasti vielä ilmaistavissa matemaattisesti. Kehitys tähän luonnontieteissä on tapahtunut 1600-luvun loppupuolelta eteenpäin, jolloin fysiikassa otettiin oikeasti käyttöön koordinaatistot ja analyyttinen geometria. Kiitti vaan Descartes, Leibniz, Newton, miksei myös Galileo.

Tiede tarjosi lupauksen selityksestä jokaisen asiaan, mallin totuuden tuottamiselle. Fysiikan jälkeen biologia siirtyi matematiikkaan suunnilleen samoihin aikoihin kemian kanssa. Klassisessa biologiassa oleellista oli selityksen siirtäminen polveutumiseen ja lajin käsitteeseen. Kategorisoinnista ulkoisten piirteiden perusteella siirryttiin lajien ja genrejen säännönmukaisuuksien etsintään ja matemaattiseen esittämiseen. Kemiaan tieteen malli otettiin fysiikasta. Mystisten alkuaineiden tilalle asetettiin taulukkojen laatiminen ja fysiikkaa helpommin laboratoriokokeilla onnistuva ongelmanratkaisu.

Kaikki yllämainitus tieteet syntyivät valtavan poliittisen väännön tuloksena. Fyysikot uhkasivat jumalan ikuista maailmanjärjestystä ja nostivat kokeet ilmoitusta tärkeämmäksi tiedon tuottajaksi. Tieto jakaantui yhä selvemmin jumalaiseen ja empiiriseen. Biologiassa vallankumous oli vielä vaikeampi - ihmistä ei saanut moneen sataan vuoteen tutkia lajina lajien joukossa. Tämä olisi ollut vaarallista paitsi teologisesti, niin myös poliittisesti: alkuasukkaita orjuuttava ja ryöstävä kolonisaatio ei olisi ollut mahdollista, jos biologia olisi tunnustanut kaikki ihmiset moraalisesti samanarvoisiksi, saman lajin jäseniksi.

Yhteiskuntatieteet omaksuivat matematiikan varmemmaksi tieteenlajiksi Smithin ja Marxin ansiosta. Kansantaloustiede ja poliisitiede kehittyivät kansakunnan holistiseksi selitysmalliksi ja pian sen jälkeen kontrollointikeinoksi. Klassinen kokeellinen psykologia ja kansanpsykologia kehittyivät nimenomaan tutkimaan säännönmukaisuuksia, olivatpa ne sitten tuotettuja laboratoriossa tai käsitteellistettyjä yhteiskunnasta. Sosiologia otti alun alkujaankin lähestymistavakseen holismin, mutta matemaattiset mallit pysyivät kuitenkin kuvassa mukana.

Viime vuosisadalla lingvistiikka mullisti humanistiset ja sosiaalitieteet. Kielen ja todellisuuden suhde muuttui uudella tavalla ongelmalliseksi. Kieli tuli matemaattisen tutkimuksen kohteeksi - sen lajittelu, systematisointi ja matemaattinen analyysi paljastivat säännönmukaisuutta. Alkoi vaikuttaa siltä, että tarpeeksi selkeän loogisen kielen luomisen avulla todellisuus voitaisiin kuvata "itsessään". Tämä johti kehitykseen paitsi filosofian loogisessa positivismissa ja sen seurauksena loogisessa empirismissä, niin myös fokuksen siirtymiseen systeemiajattelun suuntaan esimerkiksi arkeologiassa. Tuli tarve kehittää tieteellinen kieli, jolla voisi ajatella selkeästi. Samalla kehitys yhdistettynä marxismiin mahdollisti strukturalismin, joka kävi läpi seuraavan sadan vuoden aikana kaikki humanistiset tieteet.

Wittgenstein toteuttikin tietyllä tavalla puhtaan kielen ohjelman: hän loi Tractatuksessaan periaateohjelman ja sanoi sen avulla maailmasta kaiken sen, mitä siitä voi sanoa. Myöhemmin hän pyörsi päätöksensä ja totesi kielen olevan pelimäinen - eri kielenkäyttö kontekstit vaikuttavat ilmaisun muotoon ja sisältöön. Täydellinen ajattelun kieli olisi siis mahdottomuus. Tästä kritiikistä logiikka ei ole täysin toipunut vieläkään.

Valtioneuvosto arpoo, että se säästäisi vähentämällä yliopistoista virkoja. Helsingistä lähtisi 1100 työpaikkaa (yhteensä 7500). Virat lähtevät kuulemma opetuksesta, koska "tärkeään" tutkimukseen ei voi koskea. Mä alan olla aika valmis barrikaadeill aiheesta.

Nyt tänä lukuvuonna on jotain kummallisia käynnistysvaikeuksia. Lukujärjestys on aivan levällään vielä ensimmäisen viikon jälkeenkin, enkä oikein tiedä mistä päästä sitä lähtisi ratkomaan. Ainakin kauppiksen pari kurssia on pakko tehdä, mutta ne hoituvat esseillä. Yliopistolla olisi mukava tehdä jotain, mutta filosofian laitos ei oikein tarjoa mitään mielenkiintoista tai sitten eivät ota alkaviin seminaareihin, kun kandin tutkielmani ei ole valmis. Kieliopinnot menivät syksyn osalta pieleen pää-asissa kielikeskuksen suorittaman arpomisen takia ja niihin voisi ehkä palata sitten joulun jälkeen.

Jos nyt yhdelle ranskankurssille edes onnistuisin vekslaamisen tuloksena päätymään, niin hyvä olisi. Jos etsisi jostain rahaa ja samalla pistäisi filosofian opintonsa pakettiin, niin olisi varmaan aika jees, kun se kuitenkin olisi ihan mahdollista ja jopa suotavaa. Kun vaan pääsisi jostain kulmasta nyt alkuun...

meep. mietti tulevia palkkataulukkojaan. Ei huolta, Suomessa sentään ovat humanistit vallassa ja insinööreille päästään kostamalla progressiivisella verotuksella. Verojen jälkeen eroa ansiotasossa on enää muutamia hassuja satasia ;-)

Akateemisesta urasta unelmointi taitaa olla päivän sana: oikea työelämä tuntuu empiiristen kokemusten mukaan pääosin aika ikävältä paikalta, jossa täytyy keskeisesti olla olematta se, mitä oikeasti on. Vuosikausien epävarmuus, uuvuttava työtahti ja jatkuva sotiminen apurahoista tuttujen kanssa vaikuttavat aivan loistavilta motivaation lähteiltä.

Ja kauppatieteellisellä alalla on sentään jopa todennäköistä saada jotakin rahoitusta - jos nyt ei ihan heti, niin yleensä sentään aika pian.

Yritin korjata filosofian opintojani ja kävi ilmi, etteivät ne olleetkaan aivan peruuttamattomasti hajalla. Vain vähän. Ja opintotoimiston kommentit olivat positiivisia: "Kiva että joku joskus täälläkin opiskelee tälleen järkevästi, tutkintorakenteen mukaan". Katsotaan mitä ne nyt niistä ranskanopinnoista antavat - vaikutti siltä, että saisin niillä kuitattua aika pitkälle syventävät opintoni. Mikä olisi jees. Valitettavasti alkoivat nillittää jotain kandintutkinnosta ja opintojen ohjauksesta - pitää se vissiin ennen gradua sekin palauttaa.

Pitäisikö ruveta kandiksi? Ei oikein nappaisi, kun se kuitenkin tuntuu aika sellaiselta välitutkinnolta. Vähän kuin huijaisi ;-)

Turvallisuuspoliittinen keskustelu on taas aivan omalla tasollaan: pääministerin mukaan Suomella ei ole turvavajetta, vaikka Venäjä ottaisi hallintaansa Suomen ilmatilan alle vartissa ja keskeisimmät kaupungit optimististenkin arvioiden mukaan varmasti kahdessa viikossa. Jos ei päättäisi vain ampua Pietarista sen verran ohjuksia (oli ydintä, kemiaa tai vaikkei ei) ettei tänne jäisi kiveä kiven päälle.

Kokoomuksen pojat ratkaisivat ongelman ehdoin tahdoin tunkemalla Suomea ydinaseen asiakaspuolelle (mikäs se nyt olikaan, Nato). Kyllä siitä turvallinen olo tulisi, kun tietäisi, että ainakin saisi tappaa paljon enemmän ihmisiä ennen lähiympäristönsä täydellistä ja peruuttamatonta tuhoa.

Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa?

Myös Yhdysvalloissa osataan. Sen jälkeen kun valkoiset hyvinvoivat saatiin evakuoitua jäi kaupunkiin vielä monta sataatuhatta köyhää ja yllättäen bonuksena tuhansia jenginuoria. Yllättäen köyhät ovat sitten hankkineet ruokansa varastamalla - kaupat nimittäin ovat kiinni, eikä duunia tai muutakaan tekemistä oikein ole. Sitten kun kaupat on tyhjennetty lienee loppu ruoka yksityisasunnoissa ja niistähän ottaa samalla sitten muutakin. Valkoisen poliisin häipyminen paikalta ei varmaan ainakaan vähennä ryöstelyä.

Ja pyssyt otetaan tottakai joka paikkaan mukaan - oman turvallisuuden takia. Nyt kun poliisit ja armeija saapuvat, niin heidät on sitten valtuutettu ampumaan ryöstelijät. Aseella itseään saavat tietysti puolustaa kaikki, joten ihmisuhreilta tuskin vältytään.

Lähinnä käy sääliksi niitä Irakissa palvelevia New Orleansista lähtöisin olevia, jotka katsovat CNN:ltä kotikaupunkinsa tilannetta ja miettivät mitä vittua oikein siellä tekevät.

Niinjoo..
"

NIINA KIVIAHO VASEMMISTO-OPISKELIJOIDEN PUHEENJOHTAJAKSI

Vasemmisto-opiskelijat ry:n ylimääräinen liittokokous valitsi Turussa lauantaina 27.8.2005 liiton uudeksi puheenjohtajaksi Niina Kiviahon. Kiviaho on 23-vuotias sosiaalipolitiikan opiskelija Tampereen yliopistosta. Hän on Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja ja toimii Tampereella myös Vasemmistoliiton varavaltuutettuna.

Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajaksi valittiin Juho Lindman Helsingistä. Hallituksen jäseniksi valittiin Markus Heikkilä Hämeenlinnasta, Tuomas Järvinen Kuopiosta, Sanni Koistinen Jyväskylästä, Aura Tamminen Helsingistä, Aino Tormulainen Joensuusta, Laura Tättilä Turusta ja Karoliina Öystilä Helsingistä.

http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi

Tännekin:

Me mennään naimisiin! (yksityiskohdat myöhemmin)

Mä rakastan sua Hanna.