Varoitus: HYY:n edarivaalivaara. Tosin osakuntia äänestäviä kiinnostanee.

Osakuntalaiselta puolitutultani allaoleva maili, joskin väärään osoitteeseen. Kehoitan kaikkia ainejärjestöjä ja osakuntia äänestäviä miettimään kerran vielä ihan oikeasti millaisen ylioppilaskunnan haluaa ja kenelle äänensä antaa neuvoteltavaksi eteenpäin:

"
Moi

Nyt on päässyt käymään niin, että "herkässä ja haavoittuvaisessa" tilassa menin lupautumaan Osakunnan ehdokkaaksi HYY:n edustajistovaaleissa. Vaalityötä ei ollut tarkoitus tehdä eikä muutenkaan kiinnittää asiaan mitään huomiota, mutta nyt vaalipäällikkö on saanut minut vakuuttuneeksi, että poliittisia ryhmittymiä ei saa
päästää enemmistöksi edustajistossa. Se tarkoittaa suhteellisessa vaalitavassa sitä, että minunkin olisi hyvä saada muutama ääni.

Eli jos olette sitä mieltä ettei HYY:n edustajiston tarkoitus ole olla poliittisten broilerien hautomo, jossa harjoitellaan ja leikitään puoluepolitiikkaa ennen astumista valtakunnan politiikkaan, niin voitte äänestää numeroa XXX tai ketä tahansa muuta sitoutumatonta ehdokasta.

Pahoittelen spämmiä ja nyt nolottaa, mutta kun lupasin edes tän verran tehdä...

-xxx
"

Enemmän politiikkaa! Tänään putosi purkka, kun katsoin uutisia. Onko Saulin pää pehmennyt vanhoina päivinään? "Työväen presidentti" on kampanjalause ja ingressissä kommunismi jatkuu: "Työtä tekemällä Suomi pysyy hyvinvointivaltiona, myös niille jotka ovat työnsä tehneet, tai eivät siihen kykene." Ei voinut kuin hihkua muutakin Saulin sivuilta löytyvää: kaverihan yrittää ihan oikeasti Tarjasta vasemmalta ohi. Kulkee kuin SDP - ennen vaaleja vasempaan ja niiden jälkeen oikeaan. Tätä on laskeskeltu ja nikoteltu puoluetoimistossa varmaan aikamoisesti.

Melkein toivoisi onnea tälle käännökselle, mutta lähinnä toistaiseksi on kuulunut huvittunutta naurua.

Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samana.

INFJ - the counselor

You scored 27% I to E, 31% N to S, 38% F to T, and 21% J to P!
Your type is best summed up by the word "counselor", which belongs to the larger group of idealists. Only 2% of the population share your type. You are so empathic that you often know what others need before they know themselves. You are a complex person who can deal with complicated issues and people, almost prefer to, as you love problem solving. You can be something of an idealist or perfectionist, and should try to take yourself a little less seriously.
You are a supportive and insightful romantic partner, encouraging your mate to have dreams and work hard to make those dreams come true. Because you are so creative, you have a wealth of ideas to help them toward those goals. You need harmony so much that you are driven to resolve conflict quickly, as long as the terms don't violate your ethics. You feel the most appreciated when your partner admires your creativity, trusts your inspirations, and respects your values. It is also vitally important that your partner be open and emotionally available - in other words, that they be willing to share themselves completely.

Your group summary: idealists (NF)

Your type summary: INFJ

Muokkasin edellisten edustajistovaalien sivuistani tällaiset:

http://www.pcuf.fi/~deltax/

Pistän vielä lisätietopaketin tässä lähiaikoina. Jo nyt ote HYY:n sivuilta koskien tämän viikon keskiviikon ja torstain ennakkoäänestystä (muista pyytää pulla- ja kahvilipuke äänestyksestä ettei sitten harmita jälkikäteen!):

"
Ennakkoäänestyspaikat

Ennakkoäänestyspäivinä eli keskiviikkona, lokakuun 26. ja torstaina, lokakuun 27. päivänä 2005 klo 10-18 voi äänestää seuraavissa paikoissa:
- Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33
- Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2
- Lääketieteen laitokset, Haartmaninkatu 3
- Biokeskus 1, Viikinkaari 9
"

Päivän sana: peelo. Tapasin keskiviikkona sellaisen. Tosin lähinnä etymologisessa mielessä. Mistä luulette, mistä sana juontaa (ja vanhat nörtit eivät saa vastata). Totuus on tarinaa ihmeellisempi: tietenkin Freenetistä. Wikipedia tietää:

"
Sanan peelo väitetään olevan peräisin ylioppilastutkintolautakunnan ylitarkastaja Pekka Elon omalaatuisesta käyttäytymisestä IRC:ssä ja uutisryhmissä vuoden 1995 tienoilla. Hänen Freenet- käyttäjätunnuksensa ja siten myös oletusarvoinen IRC-nimimerkkinsä oli peelo, ja sanaa alettiin sen myötä käyttää myös yleisenä haukkumasanana. Aluksi sanaa käytettiin etenkin Freenet-käyttäjistä puhuttaessa (freenet-peelot). Toisen väittämän mukaan Peelo tulee romanikielen penistä tarkoittavasta sanasta.
"

Valitettavasti tämä tarina lienee Pekankin mukaan tosi. Nykyään mies on tosin töissä opetusministeriön ylitarkastajana. Jätti merkkinsä aikaan. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.

Hauska vaalibile eilen. Tänään hiukan väsyttääkin sitten vastapainoksi. Toisaalta, ei voi oikein ymmärtää, että jo onkin taas sitten perjantai. Aurinko pilkistelee pilvien takaa työhuoneeseen aamun sateen jälkeen, joten kai se on pakko uskoa.

Viikonlopuksi tiedossa lisää bilettä, kuinkas muuten.

Hain viisumin Venäjälle. Melkein kaikki muu tosin on vielä hämärää, mutta ehkä se tästä selkiää. Huomenna vaalibile, josta mutkin voi löytää töistä.

Meinasin kirjoittaa pitkän ranttauksen siitä, miten muutama amerikkalainen julkaisutalo hallitsee kohta tiedettä kuten sen tunnemme, mutta täytyy varmaan jättää se myöhemmäksi. Lisää empiriaa, tällä kertaa harjoitustyön muodossa.

Tutkijanelämää. Älytöntä, että joku maksaa tällaisestä. No, olen mä hommiakin tehnyt, enkä edes täysin työaikani puitteissa. Olen mm. käyttänyt yhteensä kaksitoista (!!!) kaikkien HOPSieni kanssa. Parasta on siinä, että ne eivät ole edes sitovia ja hyvinkin iteraatiivisia, kun kolmen eri instituution (Kauppis [ja vähän HANKEN, mutta ei niitä erikseen viitsi laskea], Yliopisto ja senn kielikeskus) loukussa. Kertoisikohan joku kaikkiin opintotoimistoihin, että siinä palapelissä opinnot suunnitellaan viikko eikä vuosi kerrallaan.

Lisäksi vasemmistolaista opiskelijapolitiikkaa. Vaalit 1.11.-2.11. ja mä olen numero 593. Levitän näistä propagandaa myöhemmin ja ylivuotoa saattaa tapahtua tännekin asti. Mutta laitan nyt heti tässä kättelyssä, että äänestäkää! Jos ei mua, tai sitvasia tai meidän vaaliliittoa vihreiden kanssa, niin jotain muuta sitten.

Käymässä noksun tutkimuskeskuksessa. Hieno talo ja hyviä ruokia.

Ideointipalaverissa joku huomasi kaivaa nämä sivut esiin ja tilanne kääntyi tekijänoikeuslakiin. Epäilen tosin kaverin olleen meidän miehiä. Terveisiä vaan, jos sain uusia faneja ;-)

Mietin laittaisinko tuon "Olen rikollinen?" raidan tuonne ylös. En laittanut toistaiseksi, koska lienee yleisesti tunnettu tosiseikka, että aika monet pitävät minua rikollisena muutenkin.

Tuen kyllä kampanjaa, mutta on muitakin turhia rikoksia kuin tekijänoikeus. Nuo rikokset suorastaan liittyvät lakien ja yhteiskunnan kehittymisen väliseen lagiin. Joka ihme kyllä on tuntunut pikemminkin kasvavan kuin vähenevän viime aikoina.

Lisäksi luin tuon kampanjan taakse jotain ihme kauhistelua (rikollinen, hui!) mitä siellä ei tarvitsisi oikeastaan olla. Saatoin lukea väärinkin, missä tapauksessa anteeksi.

Joku sanoi, että vaikeista tunteista ei saisi kirjoittaa blogiin. Meni jo.

Eräs nuorempi tuttu ei jaksanut enää ja teki itsemurhan. Emmehän me enää viime vuosina niin kovin läheisiä olleet, mutta silti tuntuu tosi pahalta. Jotenkin on niin vaikea sanoa aiheesta mitään, joten ehkä pitää vain surra hiljaa. Näin blogin välityksellä lämpimin ajatuksin kaikille ystäville kanssasurijoille ja hyville muistoille.

Viimeinen entryni tekijänoikeudesta. Haukuin vain Keskustaa ja SDP:tä, enkä vielä laisinkaan vihreitä ja vasemmistoliittoa, kuten tietenkin olisi pitänyt. Eduskunnassa lakiin siis liitettiin ponsi, jossa luvataan palataan asiaan. Toisaalta ainakin keskustalaiset naureskelevat tuolle ponnelle jo nyt päin naamaa.

Ainoastaan kolme puoluetta äänesti oikein: perussuomalaiset, kristilliset ja yli puolet Vasemmistoliiton ryhmästä. Kahdesta ensimmäisestä ei ole muuta hyvää sanottavaa, mutta tässä meni oikein. Yli puolet Kokoomuksen ja Vihreiden ryhmästä äänesti väärin eli hallituksen esityksen mukaan. Täysin käsittämätön ratkaisu. Erityisesti Vihreisiin meni kyllä luottamus.

Luulin Kasvin tehneen hyvää työtä, mutta hän ei saanut tukea edes omasta ryhmästään! Ei ihme, että Vinon eduskuntaryhmälle mennyt kirje alkoi tiettävästi lauseilla:"Kiitos kaikille hallituksen esityksen puolesta äänestäneille kansanedustajille. Te ammuitte omaa puoluettanne jalkaan ja sen suurinta jäsenjärjestöä suoraan päähän..." Vältettäviä vihreitä kansanedustajistajia ovat todella yllättäen mm. seuraavat: Anni Sinnemäki ja Rosa Meriläinen etc. Vain kolme vihreää äänesti oikein: Oras Tynkkynen, Osmo Soininvaara ja Jyrki Kasvi.

Vasemmistosta erehtyjien joukkoon mahtuivat mm. Outi Ojala, Minna Sirnö ja Suvi-Anne Siimes. Että ei hyvin mennyt meilläkään. Oikein äänestivät: Immonen Mikko, Kangas Matti, Kuoppa Mikko,

Laakso Jaakko, Lapintie Annika, Mustajärvi Markus, Polvi Iivo,Puhjo Veijo, Tiusanen Pentti,Uotila Kari ja Virtanen Erkki. Lisäksi todella positiivisesti kaksi (!) suoraselkäistä demaria:Koskinen Marjaana ja Lahtela Esa.

Lisäksi sellainen mielenkiintoinen homma Vasemmistoliitosta ja Vihreistä, että melkein kaikki miehet äänestivät hallituksen esitystä vastaan ja naiset sen puolesta. Olen feministi (niin kauan kuin sillä tarkoitetaan miesten, naisten ja muiden tasa-arvoa), mutta mistä ihmeestä tuo ero voi johtua?

Sattumiin politiikassa uskomattomana keksin vain kaksi syytä: 1) tytöt eivät ymmärrä tietotekniikkaa (minkä uskon vääräksi) tai sitten 2) punavihreä naisverkosto tuki Karpelaa. Jos kaksi, niin olette blogisfäärille selityksen velkaa.

Vielä yksi entry politiikkaa, kun en malttanut olla kommentoimatta. Näyttää nimittäin siltä, että demareita lykästi yllättäen: Keskusta onkin sittenkin myöntynyt siihen, että matalapalkkatuen ehtoja muutetaan budjetissa hyväksytyistä ammattiliittojen vaatimalle tasolle ja uusi ehdotus tulee eduskuntaan jo perjantaina.

Muuten asia ei varmaan olisikaan kiinnittänyt huomiota, mutta juuri tänään arvottiin, että millähän demarit on saatu suostuteltua olemaan kaatamatta tekijänoikeuslakia eduskunnassa, Keskustan arvovallan heikkenemistä ja erään ministerin sotkuja. No, sanokaa vainoharhaiseksi ja päättäkää itse. Eihän Suomen politiikassa tapahdu tälläisia lehmänkauppoja.

Mieltä osoittamassa. Mukava miekkari, hyvä fiilis ja paljon tuntemattomia ihmisiä. Toivottavasti voisimme vaikuttaa, mutta senhän tosiaan näkee vasta huomisessa äänestyksessä.

Paikalla puheita pitäneet hallituspuolueiden kansanedustajat olivat ihan vitun pellolla. Huutelin jonkin verran, mutta syytän kyllä puhujaa, jonka käsissä redundantti paska sai aivan uuden ulottuvuuden. Siis jos yleisön aliarvioinnista jaettaisiin palkintoja, niin tämänpäiväisillä ansioilla Keskustan ja SDP:n pojat ja tytöt ottaisivat selkeän kaksoisvoiton.

Siis voi ihme millaiset tyypit tuonnekin on päästetty päätöksiä tekemään. Kuvittelisi, että jos ei tietäisi, niin joko olisi hiljaa tai mieluummin ottaisi selvää. Kiitti vaan tasapuolisesti kaikille Keskustaa ja Demareita eduskuntavaaleissa äänestäneille. No joo, toi oli jo vähän asiatonta. Mutta kehotan vakavasti ottamaan selvää, miten se oma kansanedustaja tässä äänestyksessä käyttäytyy. Vielä parempi olisi, jos ottaisi yhteyttä ennen huomista keskiviikkoista äänestystä ja kertoisi oman mielipiteensä. Sivistyneesti.

OMAELÄMÄNKERTA JA DAWKINGS

Mielenkiintoinen, joskaan ei omaperäinen, ajatuskoe: ajatellaan ihmiselämä päiväkirjaksi (tai vaikka sitten blogiksi.) Jokainen päivä menee omalle sivulleen ja elämäntarina voidaan lukea edellisiltä sivuilta. Kirja alkaa ja kirjan tyhjien sivujen määrä vääjäämättömästi vähenee ja vihdoin loppuu. Jäljellä olevien sivujen määrää ei tiedä kukaan. Paitsi ehkä jotkut hihhulit, mutta sitten on edessä joka tapauksessa iäsyys palavassa vartaassa, joten sivuutan sen vaihtoehdon tässä.

Ihmiselämä muodostaa kirjan kokonaisuuden. Mutta tuo kokonaisuus muodostaa myös ihmiselämän. Kaikki mikä voidaan tietää ympäröivästä maailmasta löytyy aikaisemmilta tai kirjoituksen alla olevalta sivulta. Se asettaa tietomme ja aistimme rajat. Se muodostaa tapamme oppi, argumentoida, tulkita ja saada uutta tietoa. Elämäntarinoista tulee genren sisällä vertailukelpoisia ja niihin voidaan soveltaa kritiikkiä: onko kyseessä komedia vai tragedia, pysyykö tarina genrensä puitteissa, onko tarinassa kaikkitietävää kertojaa, kuiskaajaa tai kuoroa tai yksinkertaisesti onko tarina hyvä tai edes mielenkiintoinen. Samalla tulee esiin alkuperäisyyden vaatimus: koska jokainen elämä on tietyssä mielessä ainutkertainen, tulisi siitä tehdä alkuperäinen, elää omalla tavallaan. Samalla genre tarvitsee määritelmällistä toistoa, jotta mikään voisi olla alkuperäistä. Ilman joukkoa ei voi olla yksilötä eikä toisnpäin.

Ongelmaksi muodostuu se, miten jokaisen (subjektin) havaitsema kokemus tapahtumien virrasta voidaan yhdistää "toiseen" (objektiiviseen, sosiaaliseen). Kirja elämän on tässä mielessä ymmärrysväline - kirjaa ei määritelmällisesti ole ilman sen lukijaa, toisaalta lukija ei voi lukea kirjaa, mikäli sitä ei ole. Kirjoitusprosessi tapahtuu siis aina jollekin, se on aina suunnattu "yleisölle". Kuitenkin tämä ei vielä riitä: jotta kirja olisi ymmärrysväline, sen tulee olla suunnattu myös sen kirjoittajalle.

Näin elämä voidaan nähdä koherenttina kertomuksena tuossa kirjassa: tuo elämä ja vain tuo elämä kertoo millainen sen kirjoittaja (subjekti) on. Kirja ja tarina ovat tässä mielessä ensisijaisia elettyyn elämään nähden. Ilman tarinaa emme voi ymmärtää tai keskustella tajunnan virran kaaoottisista tapahtumista.

Ajatusta voidaan laajentaa vaikka siihen, että kirjan tulee genrensä puitteissa olla ainakin jotenkin koherentti. Vain sen avulla voimme luoda ymmärrystä päähenkilön aikaisempiin toimiin tai päätellä kuka hän on. Siten itsensä selittäminen muodostuu yhtä tärkeäksi kuin ulkoisista havainnoista päättely (joka on muuten vaikeaa ilman että kritiikkiä viedään havainnoitsijaan, sen historiaan tai kieleen asti.)

Tätä mietin viime maanantaina maailman Darwinin jälkeen kuuluisimman biologin, Stephen Dawkinsin, luennolla Helsingissä. Dawkings olisi kuitannut puheeni hölynpölynä, elämän itsekkäiden geenien taisteluna ja kulttuurin ensisijaisesti ja pääosin emergenttinä. Hyvä luento silti. Saimme muunmuassa tietää, että ydinsodan jälkeen rotat valtaavat ihmisen lokeron ja että eläimet eivät bakteereja luukuunottamatta ole keksineet pyörää.

Oho, tiede on ihmeellistä. Joku amerikkalainen tutkija viittaa mun julkaisuihin:

law.bepress.com/cgi/viewcontent. cgi?article=2703&context=expresso