OVATKO YRITYKSET HYVIÄ VAI PAHOJA?
Minulle esitettiin taas tänään Suomen yhdessä innovatiivisimmista yliopistoista, että yritykset eivät ole hyviä tai pahoja, niiden tehtävä on vain tuottaa rahaa omistajalle. Totesin, että meillä on varmaan eri hyvän ja pahan kriteerit. Eivät yritykset tietenkään helvetistä ole keskuuteemme nousseet (koska sitä ei ole, tai se ei ainakaan empiiristen todisteiden valossa sijaitse Etelä-Suomessa). Olen myös sitä mieltä, että yrityksien yksi tehtävä todella on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ainakin noin juridisessa mielessä.
Eräät ekonomistit ovat ottaneet tämän voitontuottamisen logiikan tosissaan ja nostaneet sen korkeimmalle sijalle, tavoitteeksi. Minusta on kuitenkin otettava huomioon myös tämän tavoitteen varjopuolet. Jos yritykset eläisivät tosiaan tyhjiössä, niiden toimilla ei olisi niin väliä ympäröivään maailmaan. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan elä tyhjiössä: niiden toimilla ja päätöksillä on välittömiä seurauksia todellisessa maailmassa. Tämä siksi, että faktisesti tehtaat ja palvelutalot ovat olemassa ja vieläpä kuluttavat suuren osan kansalaisten hereilläoloajasta.
Ekonomisti voi väittää, että tuotanto kannattaa sijoittaa aina halvimpaan paikkaan. Koska tuotanto liikkuu työvoimaa nopeammin vapautetuilla investointimarkkinoilla, johtaa se työttömyyteen ja inhimillisiin tradegedioihin, jotka yleensä vieläpä koskettavat työntekijän läheisiäkin.
Samaten investointipäätöksillä on ympäristön tuhoutumisen hinta, jota on yritetty epäonnistuneen päästökaupan avulla kohdistaa tuotantoon (tosiasiassa suorat rajoitukset tehtaille olisivat parempia, mutta tätähän ei yksikään uusliberalistinen ekonomisti voi myöntää. Parempi vaikka täysin epätodellinen maailmanlaajuinen satunnainen päästökauppa, kuin selkeät tuotantorajoitukset. Mitähän UMTS-huutokaupoista opittiin peliteoriasta. Ei toimi.)
Takaisin alkuperäiseen kysymykseen: hyviä vai pahoja? Määrittelisin pahan välinpitämättömyydeksi. Jos yritys toimii välinpitämättömästi eli ei ajattele toimintansa seurauksia pitkällä aikavälillä, on sen toiminta moraalisesti ajatellen tuomittavaa. Pahaa.
Minulle esitettiin taas tänään Suomen yhdessä innovatiivisimmista yliopistoista, että yritykset eivät ole hyviä tai pahoja, niiden tehtävä on vain tuottaa rahaa omistajalle. Totesin, että meillä on varmaan eri hyvän ja pahan kriteerit. Eivät yritykset tietenkään helvetistä ole keskuuteemme nousseet (koska sitä ei ole, tai se ei ainakaan empiiristen todisteiden valossa sijaitse Etelä-Suomessa). Olen myös sitä mieltä, että yrityksien yksi tehtävä todella on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ainakin noin juridisessa mielessä.
Eräät ekonomistit ovat ottaneet tämän voitontuottamisen logiikan tosissaan ja nostaneet sen korkeimmalle sijalle, tavoitteeksi. Minusta on kuitenkin otettava huomioon myös tämän tavoitteen varjopuolet. Jos yritykset eläisivät tosiaan tyhjiössä, niiden toimilla ei olisi niin väliä ympäröivään maailmaan. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan elä tyhjiössä: niiden toimilla ja päätöksillä on välittömiä seurauksia todellisessa maailmassa. Tämä siksi, että faktisesti tehtaat ja palvelutalot ovat olemassa ja vieläpä kuluttavat suuren osan kansalaisten hereilläoloajasta.
Ekonomisti voi väittää, että tuotanto kannattaa sijoittaa aina halvimpaan paikkaan. Koska tuotanto liikkuu työvoimaa nopeammin vapautetuilla investointimarkkinoilla, johtaa se työttömyyteen ja inhimillisiin tradegedioihin, jotka yleensä vieläpä koskettavat työntekijän läheisiäkin.
Samaten investointipäätöksillä on ympäristön tuhoutumisen hinta, jota on yritetty epäonnistuneen päästökaupan avulla kohdistaa tuotantoon (tosiasiassa suorat rajoitukset tehtaille olisivat parempia, mutta tätähän ei yksikään uusliberalistinen ekonomisti voi myöntää. Parempi vaikka täysin epätodellinen maailmanlaajuinen satunnainen päästökauppa, kuin selkeät tuotantorajoitukset. Mitähän UMTS-huutokaupoista opittiin peliteoriasta. Ei toimi.)
Takaisin alkuperäiseen kysymykseen: hyviä vai pahoja? Määrittelisin pahan välinpitämättömyydeksi. Jos yritys toimii välinpitämättömästi eli ei ajattele toimintansa seurauksia pitkällä aikavälillä, on sen toiminta moraalisesti ajatellen tuomittavaa. Pahaa.
2 Comments:
Ulkoisvaikutuksien langettaminen yritysten korvattavaksi tuottaisi kovasti käytännön ongelmia nykyisellään. Ainakin jos oletetaan että jokin tietty vaikutus on väistämätön, ja se pitäisi korvata yhteiskunnalle jollain muunlaisella arvolla kuten vaikkapa rahalla.
Juttelin just yhen kaverin kanssa joka tekee selvitystä lohiportaiden rakentamisesta vesivoimaa rakennettuihin koskiin. Paljonko on jonkun tietyn joen luonnonvaraisen lohikannan arvo euroina? Tuotto vuodessa? Ja sitä rataa...
By
k1m1, at 1:34 ap.
Niin siis se, että toikin on tilattu jollekin kunnalle, ja ne olettaa saavansa jonkun rationaalisen paperin käteensä asiasta, jotta pääsevät päättämään asioita.
Aika arvailua on, niinkuin koko nykyinen "asiantuntija"yhteiskunta enimmäkseen, mutta johonkinhan sitä on uskottava kun gnoomitkin ovat poissa muodista.
By
k1m1, at 1:36 ap.
Lähetä kommentti
Links to this post:
Luo linkki
<< Home