Päivitystahtini on hidastunut deadlinejen kasautuessa. Jännittävää. Jotenkin mulla on sellainen olo, että aina kun raksii jotain pois to-do(34).txt:stä, niin tulee mieleen kaksi uutta asiaa listan päähän. Onneksi on jo ymmärtänyt tietyllä tasolla sen, etteivät hommat ainakaan tekemällä lopu.

Lähetin hahmoni viime viikonloppuna päivän myöhässä luvatusta. Kummalista miten sitä ottaa painetta siitä, että ne pitäisi lähettää juuri oikeana päivänä. Onhan hahmoja mukava kirjoittaa, kun se on tavallaan vaihtelua kaikkeen muuhun kirjoittamiseen, mutta toisaalta tuntuu hyvältä saada niitä joskus valmiiksikin.

Olen ajatellut kirjan kirjoittamista, kun olisi niin paljon sanottavaa. Kuka sitäkin toisaalta sitten jaksaisi lukea? Parempi, että korjailen vain niitä artikkeleitani ja opettelen kirjoittamaan ensin.

Antimainostoimisto pitäisi perustaa muutamaa ensi vuoden hommaa varten. Palaamme tähän teemaan varmaan kesän jälkeen, mutta minua saa toki lähestyä aiheen tiimoilta rahoitusmielessä.

Puolustushallinnon tehtävissä työskentelevä tuttuni Tero oli julkaissut Kalevan Vieraskynässä artikkelin Ranskan mellakoista ja taustoittanut sitä viime vuoden ranskankokemuksilla. Loistavaa! Ja onhan armeijan nimissä kirjoittaminen lehteen nyt vaan siistiä.

Minulle tehtiin tarjous, josta ei voi kieltäytyä, mutta kieltäydyin silti. Kaipa minä nyt sitten omistan ruumiini tutkimukselle, sopivaa korvausta vastaan. Sielunihan se jo veikin.

Broidi oli maalaillut todella ihkuja tauluja. Pitäisi kärkkyä, jos niitä saisi omallekin seinälle.