Henkilökultti

maanantai, kesäkuu 12, 2006

Ohi on. Väsynyttä ja onnellista. Monet pelaajat tykkäsivät, sain hahmoa pelattua ja käytännön järjestelyt sujuivat ok.

Mitään massiivista ei tuhoutunut (paitsi Mussun auto ehkä) eikä kukaan pelaajista kadonnut tai haavoittunut. Kaikenkaikkiaan varsin onnistunut olo. Tavallinen määrä seläntakaista kitinää yhdestä ja toisesta hommasta, joka taas muka oli tehty niin ja niin väärin, mutta toisaalta se tarina ei varmaan harrastuspohjalta koskaan tule muuttumaankaan.

Kyseessä oli ensimmäinen järjestämäni kaupunkipeli, vaikka muuten näissä larpeissa taidetaan olla jo kolmannella kymmenellä. Tästä tuskin tulee mieligenreni, vaikka suhteellisen helposti noin muuten tuo kaupunkipelaaminen tuntui luonnistuvan.

Aikamoinen opetus. Tarinaa ei voi hallita juurikaan, elävä ympäristö tekee pelisuunnittelusta tosi vaikeaa ja pelikulttuurien erot korostuvat. Simuloitavien asioiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti ikävän suureksi ja siksi taidan kyllä kannattaa sittenkin larppaamisen eristämistä muusta maailmasta. Ropena sitten kaikki, mitä ei voi tehdä suljetussa tilassa.

1 Comments:

  • ...Tai sitten voitte järjestää 28 päivää myöhemmin -tyylisiä pelejä esim. juhannuksena stadissa. Ei ainakaan ulkopuolisista ole haittaa, koko keskusta-alue ihan omassa käytössä.

    Mainostin muuten tota teidän peliä parille think tankin pyörittäjälle Glasgowsta, jotka on kelannut tota kaupunkitilaa ja sen käyttötarkoituksia. Ne innostuivat ihan sikana tosta. "Nerokasta kaupunkitilan uudelleenkäsitteellistämistä," ne sanoivat. Että silleen. Tos on puolensa.

    By Anonymous Markus, at 10:40 ap.  

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home