Sähköpostien urkintakeskustelu jatkuu. Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto antoi suhteellisen tiukkasanaisen lausunnon, lainaan alle sen mielenkiintoisimpia paloja:

"Voimassa olevan oikeuden lähtökohtana on, että rikosten ehkäisy ja selvittäminen puuttumalla toisen henkilön perustuslailla suojattuihin oikeuksiin kuuluu poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimivaltaan laissa varsin tarkasti määritellyin edellytyksin. Yksityisellä taholla ei tällaista oikeutta lähtökohtaisesti ole. Jokaisella on toki oikeus suojautua sellaisia rikollisia tekoja vastaan, jotka kohdistuvat esimerkiksi yritykseen tai yhteisöön itseensä, kunhan se voi tapahtua puuttumatta toisen henkilön perustuslain turvaamiin oikeuksiin. Hätävarjelusäännökset sallivat tietyin laissa säädetyin edellytyksin puolustautumisen aloitettua tai välittömästi uhkaavaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan puuttumalla hyökkääjän etuihin. Yksityisellä henkilöllä ja söllä on myös oikeus ilmoittaa poliisille epäillyistä yhteisöön kohdistuneista rikoksista, jotta poliisi voisi ryhtyä selvittämään epäiltyä rikosta tarvittaessa käyttäen laissa tarkoin säädettyä toimivaltaansa puuttua toisen henkilön oikeuksiin.

Ehdotuksessa yhteisötilaajalle ehdotetaan lähtökohtaisesti viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa puuttua toisen henkilön oikeuksiin rikoksen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tähän arviointiin ei oikeudellisesti vaikuta se, että tunnistamistiedot on saatavissa yhteisötilaajan verkosta, koska tunnistamistiedot tallentuvat viestinnän toteuttamiseksi. Tunnistamistietojen käyttötarkoituksena on sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin, henkilötietodirektiivin ja näitä vastaavien kansallisten säädösten mukaan ensisijaisesti viestinnän toteuttaminen.

Ehdotus merkitsisi peruslähtökohdiltaan huomattavaa poikkeusta nykyiseen järjestelmään, joka koskee viranomaisten ja yksityisten tahojen toimivaltaa ehkäistä, tutkia ja selvittää rikoksia.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan poliisin ja esitutkintaviranomaisen tunnistamistietojen käsittelyn oikeuden yleisenä edellytyksenä, että tunnistamistiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle tai että tunnistamistiedot palvelevat rikoksen estämisestä tai paljastamista. Kummassakin tapauksessa on kysymys tietyn liittymän tunnistamistietojen käsittelystä yksilöidyn rikosepäilyn vuoksi. Ehdotuksen mukaan kynnys televalvontaan olisi epätavallisen alhainen, oikeus käsittelyyn olisi jo ?rikosten paljastamiseksi?. Tunnistamistietojen käsittely kohdistuisi kaikkeen viestintään ja viestinnän osapuoliin ilman konkreettista rikosepäilyä. Tällaisenaan ehdotus merkitsee huomattavaa poikkeusta lainsäädännön johdonmukaisuudesta.

<...>

Käsiteltävänä oleva ehdotus on erittäin ongelmallinen. Se ei täytä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden eikä perusoikeuksien rajoittamista koskevia vaatimuksi sääntelyn hyväksyttävyydestä, tarkkarajaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta sekä oikeusturvatakeista. Ehdotettu sääntely ei täytä oikeusjärjestyksen johdonmukaisuudelle asetettuja vaatimuksia ja säännösten suhdetta muuhun lainsäädäntöön ei ole toteutettu asianmukaisesti. Sääntelyn sijoituspaikka on väärä, jos tarkoituksena on lisätä työnantajan oikeuksia.

Ehdotettuja säännöksiä ei tulisi sisällyttää kevään aikana annettavaan esitykseen. Asia vaatii yksiselitteisen selvästi jatkovalmistelua, jossa tulisi noudattaa yleisiä lainvalmisteluperiaatteita.

Tässä yhteydessä ei voi olla kiinnittämättä huomiota tarpeeseen valtioneuvoston tasolla vakavasti miettiä, miten kolmas kanta, ts. valtio ja valtioneuvoston taso, ovat mukana kolmikantavalmistelussa vastaamassa siitä, että annettavat esitykset täyttävät laadukkaan lainvalmistelun vaatimukset, mitä sekä valtioneuvosto että eduskunta ovat toistuvasti korostaneet.

?