Olen jo jonkin aikaa seurannut Kokoomuksen Venäjä-käsityksiä ja tullut johtopäätökseen, että puolue on valinnut tietoisen linjan kiristää Suomen ja Venäjän välejä sisäpoliittisista syistä. Puolue haluaa ratsastaa suomalaisten venäläisiin kohdistamilla ennakkoluuloilla ja lyödä poliittisia vastustajiaan Venäjän hyysäämisellä. Toisin sanoen syyttää suomettumisesta.

Mitenkään puolustelematta menneitä olen silti sitä mieltä, että Kanervan jälkeinen Kokoomus vetää hommaa yli.

Mielestäni Kokoomuksen valitsema linja on täysin edesvastuuton, koska se väistämättä tottakai johtaa välejen kiristymiseen Venäjän kanssa. Venäjän, joka on osoittanut, että kykenee paikalliseen maasotaan, vaikka toisen osapuolen liittolaisilla olisi ydinase hallussaan. Venäjän oma agressiivinen militarismi, rikkaat luonnonvarat, suuri käyttämätön armeija sekä kovana palava kansallistunne mahdollistavat Venäjän johdolle suurvalta-ajan siirrot rajoillaan. Motivaatiokin on olemassa: kiristämällä tilannetta rajoillaan Venäjän johto voi osoittaa poliittista kovuuttaan kansalle (a la Tsetseenia).

Suomen haukkojen hinku tarjota Venäjälle tekosyitä on edesvastuutonta ja asettaa kyseenalaiseksi Kokoomuksen kyvyn hoitaa Suomen ulkopolitiikkaa. Missä on Kokoomuksen kaivattu Venäjä-osaaminen, kun sitä nyt eniten tarvittaisiin?

Väittäisin rajatulla kokemuksellani venäläisistä, että Venäjän edessä ei kannata tai tarvitse nöyristellä - mutta niin kauan kuin vain toisella osapuolella on mahdollisuus ratkaista homma sotilaallisesti ei Suomen tai EUn kannattaisi eristää eikä bluffata sotilasvoimalla.