Vika paiva Milanossa. Paasen nakojaan juuri oikeaan aikaan pois, koska hotellin respa oli aamuna tayttynyt Aurinkomatkojen retkeilypossesta ja iloinen suomenkielinen pulina tervehti vasynytta matkailijaa. Sen kunniaksi nakojaan laitettiin myos sitten kolmoskerros peruskorjaukseen (metelista paatellen).

Linnaa, kirkkoa ja oopperaa ihmetelty Viimeisen ehdollisen ohella. Opas sentaan kiinnitti huomiota siihen, etta kuvassa ei suinkaan ole Jeesuksen vaimo (minka kaikki jo tiesivatkin) vaan se eniten mun nakoinen niista sen katyreista on vaan nuori kuvassa.

Kohta lentokentalle ja ensi yona takaisin Suomeen. Aurinkoa ja valoa olen ainakin varastoinut puoleksi syksyksi. Italia on mahtava paikka, vaikkei naiden pitaisikaan antaa organisoida mitaan. Ensi kesakuussa tulen kylla Romeon ja Julian kotikaupunkiin, jos saan paperini lapi ECISiin.