Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista lukijaa siitä, mitä ohjelmia tarvitaan, kun haluaa päästä Internettiin kiinni niin, että saa itselleen kunnon palvelut. Jotta Internetin kehittyneimpiä palveluja voisi käyttää, tarvitaan IP-tason yhteys. Siinä oma tietokone liitetään Internettiin kiinni omalla verkko osoitteellaan - yleensä kuitenkin vain tilapäisesti yhteyden ajaksi. Silloin Internetissä onkin N+1 tietokonetta. Verkkoyhteys on aina TCP/IP-tyyppinen.
Artikkeli käsittelee Windows- ja OS/2 -pohjaisia Internet-yhteyksiä. Linuxin yhteystapoja verkkoon ei käsitellä tässä.
Helpointa lienee ostaa IP-tasoinen yhteys ja tarvittavat ohjelmapaketit suoraan joltain pätevältä palveluntarjoajalta. Yhteystietoja ei käsitellä tässä, koska niistä on ollut muissa lehdissä ja jopa TV:ssäkin jo aivan riittämiin tarinaa.
OS/2:ssa on Internet liittymä, joka oletuksena käyttää IBM:n omaa Internet-linkkiä. Tämä yhteys on selkeästi markkinoiden kalleimmasta päästä - yhteysaika maksaa maltaita. OS/2:n Internet-ohjelmat voi toki pistää käyttämään muidenkin yhteydentarjoajien puhelinnumeroita. Hinnoista kiinnostuneet voivat katsoa oman käyttöprofiilinsa kustannusvertailun näppärästä tamperelaisesta palvelusta osoitteesta http://www.sci.fi.
Läpikaupalliset Internet-yhteydet tuppaavat olemaan kalliita. Jos viitsii nähdä hieman vaivaa, niin säästää paljon rahaa.
Käytännössä mitään kaupallisia ohjelmia ei tarvitse hankkia, jos käyttö on tyypillistä yksityiskäyttöä (yritykset joutuvat kuitenkin yleensä maksamaan tässä kuvatuista julkisohjelmista).
Windowsiin saa mukavasti ilmaisia julkisohjelmia, joilla verkkoyhteydet hoituvat mallikkaasti, kunhan jaksaa hieman virittää softia.
Perustan kaikille palveluille muodostaa TCP/IP-yhteys palvelun tarjoajan tietokoneeseen. Yhteys saadaan puhelinverkon ja modeemin avulla (9600 b/s miniminopeus). Linjalle luodaan TCP/IP-yhteys esimerkiksi Trumpet Winsock -nimisellä julkisohjelmalla (versio 2.0B toimii, ohjelmapaketin nimi on twsk20b.zip, joka on imuroitavissa hyvinvarustetuista purkeista tai ftp-palvelimista). Trumpet edellyttää , että yhteyden tarjoajan toimittama yhteys on IP-tyyppinen .
Paketti puretaan jonnekin polun varrelle ja ohjelman käynnistyskuvake asennetaan Windowsin työpöydälle. Käynnistetään ohjelma ja valitaan Setup, jossa määritellään ohjelmalle, millaista yhteyttä aiotaan pitää. Valitaan joko Slip tai PPP (Internet-yhteyden tarjoaja (Host) määrittelee, kumpaa käytetään). Kerrotaan ohjelmalle vielä muutama perustieto: oman koneen IP-osoite, nimipalvelimen IP-osoite, MTU, RWIN, MSS, RTO. Palvelun tarjoaja ilmoittaa, mitä arvoja niihin pitää syöttää.
Lopuksi on määriteltävä vielä yhteystyyppi: Slip tai PPP, sarjaportin numero, päätelaitenopeus, laitetason kättely ja mahdollinen tiivistetyn CSlip-protokollan käyttö.
Esimekkinä yhdet Trumpetin Slip-asetukset:
Lisäksi PPP:lle:
Kun asetukset on tehty, suljetaan Trumpet ja käynnistetään se uudelleen. Valitaan Dialler ja Manual login (soiton voi myös automatisoida kirjoittamalla siitä scriptin). Sen jälkeen kirjoitetaan käsin modeemin komentoja: atz (enter) atdt00000000(enter), jossa nollat ovat palvelun tarjoajan modeemin puhelinnumero. Trumpet valitsee puhelinnumeron ja vastapään modeemi vastaa ehkä joskus. Kirjoittaudutaan palveluun sisään, käynnistetään siellä Slip (tai PPP) ja painetaan esc. TCP/IP-yhteys modeemilinjan yli palveluntarjoajan koneeseen on nyt käytettävissä. Nyt voidaan käynnistää mitä tahansa TCP-yhteyttä käyttäviä ohjelmia, kuten WWW-selaaja, sähköpostiohjelma, News-lukija, Telnet yms. Niistä tarkemmin jäljempänä.
Jos IP-tason yhteyttä ei ole (sitä ei tarjota tai sitä ei raaskita hinnan takia hankkia), niin siitä huolimatta on mahdollista käyttää graafisia ohjelmia kuten Netscapea. Siihen tarvitaan kuitenkin sellaiset käyttöoikeudet, että niillä pääsee UNIX-palvelimen komentotasolle eli shelliin.
Tällöin on kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa: slippiä ajava oma ohjelma palvelinkoneella (TwinSock, Slirp, TIA) tai graafisen selauksen järjestäminen pelkästään omalla koneella (Slipknot).
Ensin mainitut toimitetaan lähdekielisinä, ja ne on käännettävä palveluntarjoajan tietokoneella seuraamalla tarkasti mukana tulevia ohjeita. Toisinaan ohjelmat kääntyvät vaikeuksitta, mutta joskus tarvitaan hieman C-koodin viilaamista. Käännöksen jälkeen palveluntarjoajan koneen levylle jää ohjelman käännetty palvelinosa (host), joka tarjoaa palvelujaan käyttäjän omalla pc:llä ajettavalle asiakasosalle (client). Nämä yhdessä muodostavat IP-yhteyden koneiden välille. Edellytykset tämän tyyppisten ohjelmien käytölle ovat: 1) käyttäjällä on shellioikeudet, 2) käyttäjällä on oikeus käyttää palvelinkoneen levyä, 3) palvelinkoneessa voi kääntää C-kielisiä ohjelmia.
Australialaisen Troy Rollon Twinsock on kohtuullisen helppo asentaa (jopa minä onnistuin asentamaan sen): paketti (Twnsck14.zip tällä hetkellä) puretaan ja siitä upataan palvelinkoneelle tyhjään hakemistoon dokumentissa määrätyt tiedostot. Ajetaan käännösskripti (sh build.sh). Ohjelma kääntyy ja tuottaa palvelinohjelman nimeltä tshost.
IP-yhteys muodostetaan sitten seuraavasti: Windowsissa käynnistetään ohjelma Twinsock, jossa on itsessään puhelinnumeron valinta. Soitetaan sillä palvelinkoneelle. Käynnistetään palvelimella ./tshost. IP-yhteys on nyt käytettävissä ja sen yli voidaan käyttää Internetin palveluja. Huomattavaa on se, että Twinsock ei vaadi lainkaan Trumpet Winsock -ohjelmaa.
Twinsock on normaalikäyttäjälle ilmainen.
Nämä ohjelmat toimivat samaan tapaan kuin Twinsock, mutta ne vaativat clientin päähän oikein asennetun Trumpet Winsockin.
Palvelimeen soitetaan normaalisti (vaikka Trumpetilla), ja siellä käynnistetään Slirp/TIA. Käynnistetään omalla koneella Trumpetin Slip-tila ja sen jälkeen esim. Netscape. Yhteys puretaan päinvastaisessa järjestyksessä: Netscape, Trumpet, Slirp/TIA ja tietoliikenneohjelma.
Slirp on ilmainen ja TIA kaupallinen (n. 30 USD).
Slipknot on aloittelijalle ehkä hieman helpompi kuin edelliset, koska ohjelmaa ei tarvitse kääntää palvelinkoneella. Se noutaa HTML-dokumentit Lynx-nimisellä tekstipohjaisella selausohjelmalla ensin käyttäjän kotihakemistoon palvelinkoneella, josta se siirtää tiedostot Zmodemilla käyttäjän omalle koneelle. Vasta käyttäjän koneella tulkitaan saadut dokumentit graafiseen muotoon. Tässä siis ei tarvita IP-yhteyttä eikä mitään ohjelmien kääntämistä. Ainoat vaatimukset ovat, että käyttäjällä on pääsy UNIX:n komentotasolle, että palvelinkoneessa on Lynx- ja Zmodem-ohjelmat ja että käyttäjällä on kotihakemisto.
Toimintaperiaatteensa takia Slipknot on kumppaneitaan selvästi hitaampi, mutta koska se on helppo asentaa mille tahansa UNIX-palvelimelle, niin se puolustaa vakaasti paikkaansa ainakin kevyessä WWW-käytössä.
Slipknotissa itsessään on terminaaliohjelma, jolla soitetaan UNIX-koneelle. Kun yhteys on syntynyt, käynnistetään Slipknotin WWW-selaaja. Asetukset tehdään suraavanlaisista valintatauluista - ensin terminaaliohjelma:
ja seuraavaksi selaajan valinnat:
Ruutuun talletetaan palvelimen puhelinnumerot, pääte-emulaatio, siirtoprotokolla ja sen komennot palvelimella (Zmodemilla yleensä sz -b ja rz -b) sekä liikenneparametrit.
Kun Slipknotin selaaja käynnistetään ensi kerran, se tarkistaa mm. millaista kehotetta palvelin käyttää, testaa siirtoprotokollat ja muutenkin tarkistelee palvelimen soveltuvuuden käyttöönsä. Samalla Slipknot kirjoittaa muutaman pienen tiedoston käyttäjän kotihakemistoon. Niitä se tarvitsee toimiakseen.
Slipknotin saa tiedostopalvelimista nimella slnot110.zip. Ohjelmaan tulee päivityksiä parin kuukauden välein nimellä snupxxx.zip.
Suosituin ja ilmeisesti paras webbiselaaja on Netscape Navigator, joka on yksityiskäytössä ilmainen ja yrityksille maksullinen. Ohjelman saa hyvinvarustetuista tiedostopalvelimista, tällä hetkellä paketin nimi on tyyppiä n16e11n.exe (16 bittinen versio, joka toimii normaalissa Windowsissa) tai n32e11n.exe (32-bittinen versio, joka toimii Windows NT:ssä ja Win95:ssä). Vain 16-bittinen versio toimii normaalin (16-bittisen) Trumpet Winsockin kanssa.
Paketti puretaan johonkin tyhjään hakemistoon (itsepurkautuva paketti) ja käynnistetään Windows, josta ajetaan paketista tullut Setup-ohjelma. Se asentaa Netscapen parissa minuutissa haluttuun hakemistoon ja luo kuvakkeen ohjelmalle. Poistetaan paketista purkautuneet tiedostot ja itse paketti levyltä tilaa viemästä.
Netscapea voi kokeilla vaikkei verkkoyhteyttä olisikaan: käynnistetään Trumpet, mutta ei soiteta sillä minnekään, ja sen jälkeen Netscape. Valikosta File Open file voi avata omalla pc:llä olevia *.html-tyyppisiä tiedostoja, joita tulee paketin mukana malliksi pari kappaletta. Netscape toimii siis myös off-line.
Kun haluaa päästä oikeasti surffailemaan nettiin, menetellään seuraavalla tavalla: Kun Trumpet on soittanut yhteyden tarjoajalle ja saanut aikaan TCP-yhteyden, voi käynnistää Netscapen. Se hakee automaattisesti sille kerrotun kotisivun (jota voi vaihtaa Options Preferencies Styles -laatikosta). Esim:
Ns. proxyjä eli verkkoliitenteen välimuisteja sekä reitityksiä verkon hankalien kohtien ympäri tehdään valinnasta Options Preferencies Proxies:
Kaikki seuraavat ohjelmat on saatavissa verkosta ja niiden yksityiskäyttö on ilmaista tai halpaa ja yrityskäyttö yleensä maksullista. Ne kaikki vaativat IP-yhteyden palvelimeen.
Sähköposti: Eudora
FTP: Ws_Ftp
Irc: IRCII tai IRC4WIN
Telnet: Ewan, MS Telnet, yawtel
News: winvn
Julkisohjelmia ja muitakin tiedostoja on saatavissa ftp:llä mm. seuraavista paikoista: ftp.funet.fi ja mpoli.fi. Jos internet-yhteyksiä ei ole, voi soittaa modeemillaan johonkin hyvinvarustettuun tiedostopurkkiin, joiden puhelinnumerot selviävät purkkilistoista (PCUF:ssä komennolla boxit).
Tampereella sijaitsevassa palvelimessa http://www.sci.fi on HTML-lomake, johon täyttämällä oman käyttöprofiilinsa Internetissä (miten monta tuntia mihinkin vuorokaudenaikaan ja verkkoryhmä, josta soittaa), saa valmiiksi lasketun kustannusvertailun eri vaihtoehdoista.
Lasketin kokeeksi tapauksen, jossa käytetään 30 h kuukaudessa, arkisin klo 22 - 24 ja viikonloppuisin klo 14 - 16, soitetaan Helsingin verkkoryhmästä ja avausmaksut jaetaan 12 kuukauden ajalle. Ohjelma laski eri vaihtoehtojen kustannukset käyttötuntia kohti (kaikki verot sisältyvät hintoihin). Kenenkään ei pidä ottaa nokkiinsa tästä vertailusta.
Yhteys mk/h kommentteja ----------------------------------------------- Clinet 3,72 kans.väl. Xgateway 5,42 kans.väl. EUNet 7,44 kotimaa Scifi 9,19 kotimaa EUNet 13,80 kans.väl. Tele 17,40 kans.väl. ei sähköpostia Tele 20,06 kans.väl. Net People 20,44 rajoitettu kans.väl. HPY 20,52 kans.väl. HPY 25,40 kans.väl. ISDN IBM 30,24 kans.väl. -----------------------------------------------Vaikka jokin palvelu saattaakin näyttää edulliselta, niin tämä vertailu ei ota lainkaan huomioon sen käytettävyyttä: palvelu saattaa olla niin kuormitettu, että sinne ei koskaan pääse silloin, kun itse haluaisi.
IP-osoite: nelitavuinen verkko-osoite, joka yksilöi verkkoon liitetyn tietokoneen yksikäsitteisesti. Osoite on muotoa 255.255.255.255.
HTML: HyperText Markup Language. Kaikki WWW-dokumentit on kirjoitettu tätä ohjauskieltä käyttäen.
Slip: Serial line Internet protocol, Internet-protokollan toteutus sarjamuotoisia (modeemiyhteyksiä) varten.
PPP: point to point protocol, Slippiä uudempi ja modernimpi sarjamuotoinen Internet-yhteys.
Shell: komentotulkki, UNIX:in komentotaso, kuomu.
Ari Järmälä / 5.6.1995