DIGITAALINEN TELEVISIOMiksi nämä sivut on tehty?Olen koonnut näille sivuille yleistä tietoa digitaalisesta TV-järjestelmästä. Tarkoituksenani on näillä sivuilla tuoda esiin myös niitä puolia digitv:stä, joita ei ole vielä käsitelty medioissa.Tällä hetkellä (syksy 1999) suuri ja avoin kysymys kuluttajien kannalta on, mikä on digitaalisen tv:n tulevaisuus kotitalouksisa, jotka on kytketty kaapeliverkkoihin. Suomen kotitalouksistahan 40 prosentilla on kaapelitelevisioliittymä. Kaapeliverkkojen kautta tapahtuvassa digitaalisesssa televisiotoiminnassa on erilaisia lähetevaihtoehtoja, mahdollisuus laitteiden ja palveluiden kytkykauppaan ja uhka yksityisyyden suojan heikkenemisestä. Katso sivun lopusta digitaalitelevision uhkakuvat kaapeliverkoissa. Mikä on digitaalinen televisio - digitv ?Digitaalinen televisio, DVB (Digital Video Broadcasting) on uusi digitaaliseen siirtoon perustuva TV-järjestelmä. Digitaalinen TV-järjestelmä tulee korvaamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa nykyisen analogisen PAL-järjestelmän.Digitaalisessa TV-järjestelmässä on kolme eri lähetemuotoa:
Yleisradion digitv-sivut
Digitaalisen television toimiluvatMaanpäällisessä televisiolähetystoiminnassa, joka perustuu radioaaltojen käyttöön, tarvitaan toimilupa. Valtioneuvosto on myöntänyt ensimmäiset digitaalisen televisiotoiminnan luvat kymmeneksi vuodeksi, 1.9.2000-31.8.2010.Päätös
digitv:n toimiluvista (23.6.1999)
Kaapeliverkkojen kautta tapahtuva televisiolähetystoiminta ei tarvitse enää toimilupaa. LainsäädäntöKaapeliverkoissa ja maanpäällisissä verkoissa harjoitettavaa televisiotoimintaa säätelevät seuraavat lait:Telemarkkinalaki
(396/1997)
Telemarkkinalaki määrittelee, että Telehallintokeskuksen tulee antaa tekniset määräykset televisiosignaalin lähetemuodoista, vastaanottimien ja tilaustelevisiojärjestelmän teknisistä ominaisuuksista. Nykyinen voimassa oleva määräys Televisiosignaalien lähetystä koskevien standardien käytöstä (THK 36/1997 M) on varsin ympäripyöreä eikä tarkoin kerro, tuleeko kaapeliverkoissa käyttää DVB-C ja mahdollisesti myös DVB-T lähetemuotoa. Kaapelitelevisio näkyy jo 40 prosentissa kotitalouksistaLiikenneministeriön raportin mukaan vuoden 1998 lopulla kaapelitelevisioliittymä oli jo 40 prosentilla suomalaisista kotitalouksista.Liikenneministeriön tiedote: Kaapeliverkot laajenevat tasaisesti (12.7.1999) Digitaalitelevision uhkakuvat kaapelitelevisioverkoissaSeuraavassa on muutamia uhkakuvia, joita digitaalinen televisio saattaa tuoda esiin suurissa kaapelitelevisioverkoissa, joita operoivat esimerkiksi Helsinki Televisio, Sonera tai Tampereen Tietoverkko.1) Kaapeliverkon digitv-vastaanotin hintakytkyssä palvelun tarjoajaanDigitaalitelevisiolähetystoiminnan alkaessa kaapelitelevisio-operaattorit ovat velvollisia jakamaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain perusteella valtakunnalliset ja Yleisradion digilähetykset kaapeliverkkossa.Tällä hetkellä monilla kaapelitelevisio-operaattoreilla on tuotevalikoimassaan tilaustelevisiotoimintaa, jota varten operaattorit vuokraavat erillisiä purkulaitteita kuluttajille. Digitv:n alettua kaapelitelevisio-operaattori tulevat siirtämään omat tilaustelevisiopalvelunsa digitaalimuotoon. Jos kaapelitelevisio-operaattori jakelee digitaalitelevisiolähetykset DVB-C lähetemuodossa, saattaa operaattori yhdistää omia tilaustelevisiopalveluita ja tarjota digitv-vastaanotinta osana omien maksullisten kanavien palvelupakettia. Telemarkkinalain (396/1997) 24 §:n mukaan telepäätelaitteen myyntihintaa ei saa kytkeä teletoimintaan kuuluvan suoritteen, kuten esimerkiksi matkaviestinliittymän hankkimiseen. Tämä ns. hintakytkyn kieltävä säännös tuli voimaan telelaitteille vuonna 1996. Tämä säännös erottaa laitekilpailun ja liittymäkilpailun toisistaan televiestinnässä. Jotta digitaalitelevisiolaitteiden kilpailun kannalta epäterve laitteiden ja palvelujen välinen ristisubventio estettäisiin, tulisi edellistä lakia soveltaa myös televisiovastaanottimien ja muiden televisiosignaalin vastaanottoon tarkoitettujen kuluttajalaitteiden ja kaapelitelevisiotoimintaa harjoittavien operaattoreiden palveluita koskeviin suoritteisiin. 2) Maanpäällisen tv-verkon digitv-vastaanotin ei toimi kaapeliverkoissa ?Digitv:n alkaessa laitevalmistajilla on eri laitteet DVB-T ja DVB-C lähetemuodoille.Kuluttajien kannalta Telehallintokeskuksen tulisi antaa sellaiset määräykset, että kaapelitelevisio-operaattoreiden olisivat velvollisia jakelemaan luvanvaraiset digitelevisiolähetykset samassa läheteformaatissa kaapeliverkoissa kuin maanpäällisissä jakeluverkoissa eli DVB-T lähetemuodossa. Tämä takaisi kuluttajille mahdollisuuden käyttää samoja digitv-vastaanottimia tilanteissa, joissa kuluttajat vaihtavat asuinpaikkaansa esimerkiksi kaapeliverkkokiinteistöstä maanpäällisten verkkojen kiinteistöihin. 3) Yksityisyys uhattuna digitv-kaapeliverkoissaDigitv:n paljon mainostettu vuorovaikutteisuus on toteutettavissa helpommin kaapeliverkoissa, koska kaapeliverkko mahdollistaa paluusuunnan käytön palveluntarjoajaan eli kaapelitelevisio-operaattoriin.Tässä vuorovaikutteisuudessa saattaa olla myös omat vaaransa, jos kaapelitelevisio-operaattorilla on mahdollisuus kysellä verkon kautta katsojan tietämättä digitv-vastaanottimessa katseltava kanava. Tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi markkinoinnissa. Telehallintokeskuksen tulisi antaa määräys, että Suomessa käytettäväksi tarkoitettu digitv-vastaanotin ei saa ilman katsojan suostumusta kertoa palveluntarjoajalle katseltavan kanavan tietoa tai muita vastaavia asioita. 4) Kanavainformaatio voi hukkua digitv-kaapeliverkoissaJos kaapelitelevisio-operaattori siirtää jakelemansa DVB-T lähetyksen toiselle taajuusalueelle, saattaa digitv:n lähetyksen sisältämä kanavainformaatio tulla käyttökelvottomaksi.Alan kirjallisuuttaDigitaalinen televisio ja Suomi, Liikenneministeriö, LM julk 98 23Kaapelilähetystoiminta Suomessa vuonna 1998, Hentilä Aku, LM julk 99 25 LinkkejäDVB-projektin kotisivutDigiTAG - maanpäällisen
digitv:n työryhmä
ECCA - Europaan kaapelitv-liitto
EuroModem - Euroopan
kaapelitv-liiton suositus kaapelimodeemistandardiksi
Heikki Raussi
|